Harvinaisen ryöstön kohteeksi joutunut Pariisin Louvre on yksi maailman tunnetuimpia, isoimpia ja vanhimpia taidemuseoita.
Sieltä on varastettu taidetta aiemminkin, muun muassa vuonna 1911 museon entinen vartija varasti maailmankuulun Mona Lisa -maalauksen. Maalaus saattiin takaisin vasta kaksi vuotta myöhemmin.
Edellinen varkaus ennen eilistä tapahtui vuonna 1998, jolloin museosta vietiin Camille Corotin maalaus Tie Sevresiin.
Eilen sunnuntaina museoon tehtiin poikkeuksellisen röyhkeä ryöstö kesken museon aukiolon. Saaliikseen varkaat saivat kahdeksan mittaamattoman arvokasta jalokivikorua. Museo on edelleen maanantaina suljettuna.
Miten ryöstö oli mahdollinen?
Avaa kuvien katselu
Apollonin galleriaan murtauduttiin Louvren Seinen-puoleiselta sivulta, kuvassa keskellä näkyvältä parvekkeelta. Kuva: HOUPLINE-RENARD / AOP
Suomen kansallismuseon varautumissuunnitelmista vastaava museopalvelun johtaja Tiina Mertanen kertoo myös hämmästyneensä uutisesta.
– Henkilökohtainen ensimmäinen reaktioni oli, että minähän näin ne esineet viimeksi Pariisissa käydessäni. Kyllähän siinä varmasti kaikilla on leuka loksahtanut, että tämmöinen röyhkeä ryöstö on onnistunut, sanoo Mertanen.
Onnistumiseen lienee ainakin kolme selvää osasyytä: ryöstäjien ammattimaisuus, hyvä suunnittelu ja röyhkeä voimankäyttö.
Ryöstö kesti vain alle seitsemän minuuttia
Neljä ryöstäjää iski Louvreen puolisen tuntia sen avautumisen jälkeen, noin puoli kymmeneltä aamulla.
Ryöstäjät käyttivät mekaanisella nostimella varustettua ajoneuvoa, joka oli parkkeerattu museon Seinen-puoleiselle kadulle. Nostimella ryöstäjät nousivat toisen kerroksen parvekkeelle ja sieltä Apollonin galleriaan, leikkureilla rikkomastaan ikkunasta.
Avaa kuvien katselu
Kuva: Juha Rissanen / Yle, lähde: Google Earth
Hälytysjärjestelmä hälytti gallerian ja naapurisalien vartijat paikalle. Ryöstäjät uhkasivat vartijoita lasin leikkaamiseen käyttämillään leikkureilla.
Vartijat toimivat ohjeidensa mukaan ja hälyttivät apua sekä siirsivät museokävijät turvaan.
Mertanen sanoo, että vartijat toimivat oikein:
– Ensimmäisenä pyritään kaikissa skenaarioissa suojaamaan ihmisten turvallisuus, että ihmiset eivät vahingoitu. Ja toisena, eikä ollenkaan vähäisenä, on museon kokoelmien suojaaminen.
Varkaat rikkoivat kaksi lasivitriiniä ja veivät yhdeksän jalokivikorua, joista yksi putosi pakotilanteessa ja rikkoutui.
Palautetta turvallisuustoimista henkilökunnalta
Ranskan kulttuuriministeriön sunnuntaina julkaiseman lausunnon mukaan hälytysjärjestelmä siis toimi asianmukaisesti.
Henkilökuntaa edustava ammattiliitto kuitenkin kirjelmöi, että Louvren turvallisuussuunnitelman päivitystä oli lykätty ja nyt se pitää nopeasti saattaa ajan tasalle.
Tammikuussa museo pyysi valtiolta apua rakennuksen korjauksiin. Pääpaino vetoomuksessa oli ikääntyvien museosalien korjaamisessa, mutta tukea toivottiin myös turvallisuuden kohentamiseen.
Ranskan kulttuuriministerin mukaan museoiden turvallisuutta on laiminlyöty jo vuosikymmeniä.
Avaa kuvien katselu
Rikospaikkatutkijat työssään Louvressa sunnuntaina parvekkeella, jonka lasin lävitse ryöstäjät murtautuivat sisään. Kuva: HOUPLINE-RENARD / AOP
– Kyllähän Louvren kaltaisen museon, jossa maailman tuntemia aarteita säilytetään, toiminnan keskiössä on kaikenlaisten turvallisuusuhkien tunnistaminen ja niihin varautuminen, puolustaa Mertanen.
Suomessa museoilla on turvallisuussuunnitelmat, joita harjoitellaan ja itsearvioidaan jatkuvasti sekä auditoidaan turvallisuusalan ammattilaisten kanssa aika ajoin.
Svenska Ylen haastattelema Didrichsenin taidemuseon museojohtaja Anna-Maria Wiljanen kokee, että suomalaismuseoissa turvallisuusvalmius on hyvällä tolalla. Suunnitelmia päivitetään ja työntekijöitä koulutetaan.
Didrichsenin taidemuseon museojohtajan, Anna-Maria Wiljasen kommentti:
Mertanen arvioi, että aseellisia ryöstöjä museoihin on tehty aiemminkin.
– Siihen nähden, mitä meillä Euroopassa on museoissa esillä ja talletettuna, näitä silti onneksi tapahtuu harvoin normaalioloissa, sanoo Mertanen.
Mihin korut myydään – vai myydäänkö?
Saaliikseen ryöstäjät saivat seuraavat korut:
- keisarinna Eugénien tiara sekä rintakoru. Eugénie (1826–1920) oli Napoleon III:n puoliso.
- keisarinna Eugénielle kuulunut rintakoru, joka tunnetaan nimellä pyhäinjäännöskoru.
- keisarinna Marie Louisen smaragdi-kaulakoru ja korvakorut. Marie Louise (1791–1847) oli Napoleon I:n toinen vaimo.
- kuningatar Maria Amalian safiirikoristeinen tiara, kaulakoru ja yksi korvarengas. Maria Amalia (1782–1866) oli Ludvig Filip I:n vaimo ja Ranskan viimeinen kuningatar.
Videolla näkyvät Louvresta ryöstetyt korut ennen eilistä ryöstöä.
Näiden lisäksi varkaat olivat yrittäneet viedä keisarinna Eugénien kruunun, mutta se putosi pakomatkalla lähelle Louvrea.
Koruissa on tuhansia timantteja ja muita jalokiviä. Niiden myynti julkisesti olisi mahdotonta, koska korut ovat maailmankuuluja.
Avaa kuvien katselu
Louvren ryöstössä käytetty nostin. Kuva: Mohammed Badra / EPA
On mahdollista, että varkaat rikkovat esineet ja myyvät jalokivet erikseen.
Mertasen mukaan näin ei silti välttämättä käy.
– Laiton kulttuuriesineiden kauppa on maailmanlaajuisesti iso bisnes, sen arvo on kuudesta kahdeksaan miljardiin dollaria.
Yleisemmin pimeässä kaupassa liikkuu sodissa ja konflikteissa varastettuja kulttuuriaarteita, mutta myös ryöstösaaliita. Rahoilla rahoitetaan vaikkapa laitonta ase- ja huumekauppaa.
Tulli valvoo antiikin vientiä ja tuontia ja Museovirasto myöntää maastavienti- ja maahantuontiluvat, mutta laiton kauppa ei lupia hae eikä kuljeta avoimesti kulttuuriaarteita.
Ranskan oikeusministeri Gérard Darmanin sanoi maanantaina, että koruryöstö antoi hyvin negatiivisen kuvan Ranskasta, sillä se viittaa turvallisuuspalveluiden epäonnistumiseen.