– Israel onnistui saamaan ilmaherruuden Iranissa neljässä vuorokaudessa. Venäjä ei vieläkään Ukrainassa yli kolmen vuoden sodan jälkeen, toteaa kokoomuksen kansanedustaja, Puolustusvoimain entinen komentaja Jarmo Lindberg.

Hän kommentoi X-tilillään arvostetun amerikkalaisen CSIS-tutkimuslaitoksen analyysia, jossa vertaillaan Israelin toimia Iranissa ja Venäjän suorituksia Ukrainassa ilmaherruuden saavuttamisessa.

CSIS korostaa, että Israelin ja Venäjän asevoimat toimivat hyvin erilaisissa olosuhteissa ja niiden strategiset tavoitteet eroavat toisistaan.

– Tästä huolimatta näiden sotatoimien vertailu tarjoaa opetuksia maille, jotka pyrkivät saavuttamaan ilmaherruuden nykyaikaisissa konflikteissa – tai kiistämään sen vastustajiltaan, analyysissa todetaan.

Näiden eroavaisuuksien vuoksi analyysissä verrataan Israelin 12 päivää kestänyttä sotaretkeä – jonka aikana Israelin ilmavoimat pystyi toimimaan vapaasti Iranin yllä – Venäjän käynnissä olevan hyökkäyssodan kahteen ensimmäiseen viikkoon Ukrainassa.

– Israel onnistui siinä, missä Venäjä epäonnistui. Israelin asevoimat (IDF) rakensi ja varusti organisaation, joka sopii hyökkäävään ilmaherruusdoktriiniin. IDF myös valmisteli taistelukentän erikoisjoukoilla ja hyödynsi täysimääräisesti tiedusteluetuaan, Analyysissa kerrotaan.

– Ukraina puolestaan onnistui siinä, missä Iran epäonnistui. Ukraina hyödynsi hajautusta ja liikkuvuutta estääkseen tukahdutetun ilmapuolustuksensa tuhoutumisen.

Vanhat ja uudet opetukset

Ennen Venäjän laajamittaista hyökkäystä Ukrainaan sen ilmavoimien ja ohjusjoukkojen arvioitiin olevan merkittävässä roolissa Ukrainan nopeassa romahduttamisessa.

– Mutta Venäjän hyökkäyksen alettua vuoden 2022 alussa kommentaattorit julistivat Venäjän ilmavoimien ”puuttuvan” (taisteluista) ja niiden suorituskyvyt ”hämmentäviksi”, analyysissa sanotaan.

– IDF puolestaan saavutti ilmaherruuden Iranin taivaalla alle neljässä päivässä. Tämä saavutus on yhä vaikuttavampi ottaen huomioon, että Teheran sijaitsee lähes 1 600 kilometrin päässä Israelin lähimmästä lentotukikohdasta.

CSIS:n mukaan Israelin menestys ja Venäjän epäonnistuminen vahvistavat vanhoja opetuksia – laadullinen ylivoiman tavoittelu teknologiassa ja koulutuksessa, operatiivinen joustavuus, tarkka ja oikea-aikainen tiedustelu sekä aselajien yhteistoimintaoperaatioiden tehokas käyttö.

– Tärkein uusi kehitysaskel on kasvava kyky iskeä maahan sijoitettuihin ilmapuolustusjärjestelmiin (GBAD) niiden tappavan vaikutusalueen sisäpuolella.

Israelin tiedustelupalvelu Mossadin erikoisjoukot tekivät Iranin alueelta käsin drooni- ja ohjusiskuja Iranin ilmapuolustusjärjestelmiä vastaan.

– Tämä tuo esille riskin, jonka pienet täsmäiskuihin kykenevät kyvykkyydet aiheuttavat maiden ilmapuolustuksille.

– Epätavanomaiset iskut – kuten Mossadin Irania vastaan ja Ukrainan Venäjää vastaan Hämähäkinverkko-operaatiossa tekemät iskut – ovat toistettavissa, koska nämä tai muut valtiot voisivat tehdä vastaavia iskuja tulevaisuudessa.

Vaikka tämäntyyppiset hyökkäykset vaativat merkittävää valmistelua eikä niitä voida toistaa ilman niiden mahdollistaneiden verkostojen uudelleenrakentamista, ne luovat CSIS:n mukaan jatkuvan uhan ilmapuolustuksille ja strategisille voimavaroille.

Poimintoja videosisällöistämme

– Israel onnistui siinä, missä Venäjä epäonnistui. IDF antoi ilmavoimiensa keskittyä ilmaherruuden saavuttamiseen ja ylläpitämiseen, integroi tehokkaasti tuhoisat erikoisoperaatiot valmisteluihin, päivitti nopeasti taistelukentän tiedustelutiedot ja valmisteli, suunnitteli sekä harjoitteli vuosien ajan hyökkäyksellisiä ilmaherruusoperaatioita.

– Ukraina vaikutti omaan menestykseensä hävittäjälentäjiensä rohkeudella ja aggressiivisuudella sekä maahan sijoitettujen ilmatorjuntajärjestelmiensä sopeutumiskyvyllä.