Tunnettu Jounin kauppa yllätti sitä kolmatta vuotta vetävät Linda ja Janne Vuollon.
20.10. 21:24
Äkäslompolo
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
K-market Jounin kauppaa Äkäslompolossa pyörittävät nyt Linda ja Janne Vuollo.
Kauppiaat joutuvat tekemään luovia ratkaisuja työntekijöiden majoittamiseksi sesonkivaihteluiden takia.
Ulkomaalaiset matkailijat ovat kiinnostuneita paikallisista tuotteista, kuten marjoista ja porosta.
Brittimatkailijoille vaahtokarkit ovat erityisen suosittuja, ja kauppa on varautunut niiden kysyntään.
Yllästunturin lähellä sijaitseva Jounin kauppa nousi maankuuluksi viime vuosikymmenellä, kun sitä pyöritti tv:stäkin tuttu Sampo Kaulanen yhdessä vaimonsa Mintun kanssa. Vuonna 2023 hän myi kaupan 19 miljoonalla eurolla Keskolle.
Nyt K-market Jounin kauppaa pyörittävät kolmatta vuotta Linda ja Janne Vuollo. Paria kauppaa jo aiemmin vetänyt ja Merikarvialta Äkäslompoloon muuttanut pariskunta on huomannut, että Yllästunturin lähellä sijaitsevassa marketissa on omat erikoisuutensa.
”Eniten on yllättänyt se, miten paljon me kauppiaina joudutaan tekemään luovia ratkaisuja, että saamme työntekijämme majoitettua”, Linda Vuollo kertoo.
Ennen Jounin kauppaa Linda ja Janne Vuollo toimivat kauppiaina Merikarvialla. Kuva: Marjo Keski-Heikkilä
Kausityöntekijöiden määrä vaihtelee paljon tarpeen mukaan, joten vaihtuvuus on suurta. Henkilöstömäärä tuplaantuu sesonkien aikaan, mutta majoitustilanne on hankala.
”En kuvitellut, että niin iso osa kauppiaan työtä olisi myös erilainen asuntojen välitys ja haaliminen ja vuokrausjärjestelyt.”
”Ei riitä, että rekrytoimme tänne ihmisen ja pidämme hänestä huolta kaupan sisällä. Tällainen kokonaisvaltaisempi huolehtiminen tuli yllätyksenä.”
Jounin kaupan pyörittämistä rytmittää kausiluontoisuus. Vuollot tarkkailevat koko ajan säätä, lentoja, Ylläksen majoituskapasiteetin täyttöastetta ja muita taustamuuttujia kaupan omien raporttien lisäksi pysyäkseen asiakkaiden tarpeiden tasalla.
Kesäkaudella kaupassa vierailee esimerkiksi vaelluksesta kiinnostuneita matkailijoita, mutta suosituimpia perinteisiä sesonkeja kaupassa ovat syksyn ruska, joulu, uusivuosi ja hiihtolomaviikot.
”Meillähän se lumi on se, mitkä heti saa hiihtäjien menojalan vipattamaan”, Linda Vuollo kertoo.
”Varsinkin ne, joilla on mökki täällä, tulevat heti kun pystyvät. Silloin pitää katsoa, että meillä on hiihtohanskat ja suksivoiteet ja muut tarpeeksi hyvin esillä. Niitä alkaa heti mennä.”
Oman lisänsä sesonkeihin tuovat ulkomaiset matkailijat, joita tulee koko ajan enemmän.
”Tiedämme aika hyvin, mihin aikaan vuodesta on minkäkin maalaisia ihmisiä täällä, vaikka sekin vaihtelee. Ruska on vielä aika lailla suomalaisten juttu, tosin jonkin verran keskieurooppalaisia tulee tänne silloin revontulien perässä. Talvien ensimmäinen iso ulkomaalaisryhmä ovat britit, jotka keskittyvät joulumatkailuun marras–joulukuussa”, Vuollo kertoo.
Vuodenvaihteen jälkeen britit lähes katoavat, ja tilalle tulee hiihtäviä ja ulkoilevia keskieurooppalaisia Saksasta ja Sveitsistä sekä myös Ranskasta, Espanjasta ja Hollannista.
Hiihtolomien aikaan suomalaisten osuus kasvaa, mutta keskieurooppalaisia käy silloinkin.
”On matkailijoita, jotka haluavat tulla yhä uudestaan ja kokeilla eri vuodenaikoja”, Vuollo sanoo.
Ulkomaiset matkailijat ovat yleensä kiinnostuneita paikallisista tuotteista ja erikoisuuksista.
”Ylipäänsä kaikki suomalaiset marjat ovat suosittuja. On ulkomaalaisillekin iso juttu, että puhtaasta luonnosta saadaan marjoja. Ja sitten on tietenkin poro, jota haluavat syödä sekä ulkomaalaiset että suomalaiset. Meillä on poromakkarat ja poronkäristyslihat aina valikoimassa”, Vuollo kertoo.
”Talvella korostuvat kuuma marjamehu ja kaakao, ja etenkin briteillä vaahtokarkit ovat ihan ehdoton must. Niitä on vaan pakko olla. Olemme yrittäneet varautua, että meillä on riittävästi erilaisia.”
Kauppa on tilannut eri merkkisiä ulkomaisiakin vaahtokarkkeja, mutta tarjolla on myös muoniolaista tuotantoa. Brittien tuloon on varauduttu myös ottamalla valikoimaan erityisesti Britanniassa suosittua teemerkkiä. Myös keski- ja eteläeurooppalaisia on otettu huomioon erilaisilla tuontituotteilla.
Leipäjuuston ja muiden eksoottisempien elintarvikkeiden käytöstä tulee ulkomaalaisilta usein kysymyksiä. Vuollon mukaan kaupassa on pärjätty englannilla. Esimerkiksi maitokaapin nurkkaan on kiinnitetty selitys eri tuotteista. Älypuhelimet ja niiden käännössovellukset toki auttavat paljon, mutta aina nekään eivät riitä.
”Viime vuonna kävin itse pipopuolella sellaisen keskustelun, jossa vanhempi rouva puhui ranskaa ja minä vastasin englanniksi ja käsimerkein. Sen verran osaan ranskaa, että ymmärsin hänen kysymyksensä. Hän vilkutteli minulle vielä lähtiessään iloisesti”, Vuollo kertoo.
Sesonkiluontoisuus merkitsee sitä, että myynnissä voi olla eri viikkojen välillä jopa kymmenkertaisia eroja.
”Kamppailemme koko ajan valtavan isojen nousujen ja laskujen kanssa, joita tapahtuu ajankohdasta ja säästä riippuen”, Vuollo kertoo.
”Hävikkihän vaikuttaa suoraan tulokseen, eikä se ole ekologistakaan. Siihen ne haasteet juuri liittyvät, että osaamme varautua oikein ja toisaalta jarruttaa oikein. Osumatarkkuuden pitäisi olla hyvä kaikessa”, siihen me pyrimme.
Viime vuonna Vuollojen Vuollo ja pojat oy teki noin 18,6 miljoonan liikevaihdolla lähes 600 000 euron tuloksen.
Vuollot ovat Kaulasen jälkeen tehneet kauppaan muutamia muutoksia.
”Minttu ja Sampohan tekivät täällä valtavasti uudistuksia, mutta ainahan uusi kauppias halua tehdä jotakin omaa”, Vuollo kertoo.
Esimerkiksi olut- eli panimo-osasto, työkaluosasto ja pakettipalvelut on uusittu.
”Isoin muutos on ehkä palvelutiski, jonka yhteyteen tehtiin 25-paikkainen kotabistro”, Vuollo kertoo.
”Se lähti oikeastaan siitä, kun itse tultiin tänne käymään ja todettiin, että tässä on ihanan näköisiä ruokia, mutta eihän me voida niitä vuokra-auton etupenkillä syödä.”