Suomalaisten jääkiekkoseurojen on vaikea täyttää areenat, mutta perjantaina pelattava Mestiksen runkosarjaottelu Helsingin Jokerit–Joensuun Kiekko-Pojat on loppuun varattu, Jokerit kertoi jo yli viikkoa aikaisemmin verkkosivuillaan. Areenaan mahtuu jääkiekko-otteluissa yli 13 000 katsojaa.

Osasyy valtavaan pääsylippujen menekkiin on Jokerien pelaaminen areenaolosuhteissa Helsingissä ensimmäistä kertaa sitten talven 2022, osasyy on Jokerit itse.

Toiseksi korkeimman sarjatason yleisömagneetti on houkutellut kauden kotiotteluihinsa Helsingin jäähalliin keskimäärin 4 079 katsojaa. Liigan 16 joukkueesta vain Tapparan, HIFK:n, Ilveksen, TPS:n, Ässien ja Kärppien kotiotteluiden yleisökeskiarvot ovat olleet korkeampia kuin Jokereilla.

Liigan taloutta pitkään tutkineen konsulttiyhtiö Ernst & Youngin tiistaina julkaisema talousraportti vahvistaa ajatusta, että Liigassa on Jokerien kokoinen aukko.

EY arvioi, että Jokerit toisi Liigan kokonaispottiin liikevaihtoa noin 15–17 miljoonaa euroa. Raportin mukaan liikevaihdon kokonaispotti oli ennätyksellinen 192 miljoonaa euroa kaudella 2024–25, joten Jokerien osuus olisi merkittävä.

– Jokerit oli viime kaudella Mestiksessä liigajoukkue Jukurien kokoinen, johtaja Janne Aalto EY Suomen talousjohdon neuvontapalveluista kertoo STT:lle.

– Jokerit pystyi tekemään niin isot luvut ilman tv-korvauksia ja mediatuloja. Mennään yli viiden miljoonan euron liikevaihdon. Se on tosi kova luku. Jokerit brändinä on Suomen suurimpia ja tunnetuimpia, ehkä jopa suurin.

Jättiläinen puuttuu

Aalto muistuttaa, että Jokerien vaikutus Liigan liikevaihdolle olisi edellä mainittua luokkaa, jos Jokerit palaisi Liigassa taloudellisilta mitoiltaan vähintään HIFK:n tasolle ja tulisi takaisin yhtenä aidosti suurena.

Vaikutukset eivät jäisi yhteen kauteen.

– Kuinka suuri kiinnostus Jokerien brändillä on Liigan tulevaan mediasopimukseen, vedonlyöntisopimukseen ja muihin sponsorisopimuksiin, Aalto pohdiskelee.

Liiga tarvitsee Jokereita ja Jokerit Liigaa, mutta viime kevään karsinnat osoittivat, että urheilullinen ero Mestiksen ja pääsarjan välillä on hirvittävän suuri. Jokerit hävisi karsinnat Lahden Pelicansille voitoin 1–4.

Silti Jokerit pitäisi saada tavalla tai toisella takaisin pääsarjaan.

– Ei pitäisi olla varaa siihen, että jättiläinen puuttuu, Aalto sanoo.

Liigakarsinnoillakin oli taloudellinen merkityksensä. EY arvioi, että liigakarsinnat toivat yhteenlaskettuna reilusti yli miljoona euroa lisää rahaa ammattikiekkoiluun.

Tappiot pienemmiksi

Mutta missä jamassa liigaseurojen talous yleisesti on? Paremmassa kuin vuosi sitten, jolloin EY:n raportti kertoi tylyt luvut liigaseurojen taloudenpidosta. Kausien 2023–24 ja 2024–25 välillä tappiot pienenivät merkittävästi koko Liigan tasolla mitattuna 11 miljoonasta eurosta kuuteen miljoonaan euroon.

Tappioiden pienentyminen selittyy pääosin jääkiekon ulkopuolisen liiketoiminnan tuotoilla.

– Seuroille on elinehto, että toiminta on laajentunut ja on löytynyt uusia tulovirtoja. Mutta eihän ravintolaliiketoimintakaan ole aina niin kannattavaa. Voi sieltäkin tulla tappioita, Aalto muistuttaa.

– Hyvä, että kasvua tulee ja sitä on pakko löytää. Potentiaalia on vielä. Nyt on otettu helppoja askelia eli muutettu hallimyyntiä ja tehty lounasravintoloita. On tehty kuntosalitoimintaa, joka tukee urheilua ja tervettä elämää. Sitten kun mennään muihin liiketoimintoihin, tulee haasteita jo osaamisen kautta.

Ei vain Mestis uudella nimellä

Ernst & Young esittelee Liigan talousraportissaan muutamia julkisuudessa jo olleita sarjamalleja, esimerkiksi A-, B- ja C-sarjamallin, konferenssimallin, A- ja B-sarjamallin sekä uutena markkinaehtoisen mallin. Noista jokaisessa tapahtuisi liigaseurojen uudelleenjärjestely ja saman Liiga-sateenvarjon alle pitäisi nostaa seuroja Mestiksestä.

– Kukaan liigaseura ei halua mennä alemmalle tasolle nykymallissa. Ei voi olla erikseen Liiga ja Mestis vaan molemmat tasot pitää saada saman sateenvarjon alle, Aalto sanoo.

Turvaa toisi esimerkiksi mediasopimus, joka on jo nyt elinehto monelle liigaseuralle.

Markkinaehtoisessa mallissa suuret olisivat oikeasti suuria ja saisivat ansaitsemansa taloudellisen hyödyn.

– Moniko seura seisoo nyt tukevasti jaloillaan? Ja moniko seura pystyisi pelaamaan ilman tasapäistettyä tulonjakoa, Aalto kysyy.

Huipulle pitkä matka

Sarjauudistukset ovat moniosainen vyyhti. Pieniä seuroja ei saa unohtaa, mutta Euroopan huippusarjoihin on pitkä matka.

– Suomalaisen jääkiekkoilun etu ja elinehto on se, ettei pudota Euroopan kärjen kyydistä.

Talouden kanssa pitää olla tarkkana.

– Henkilöstökulut ovat suurimmat kulut seuroille ja siellä on sopeuttamisvara, mutta samaan aikaan näillä palkkakuluilla ei pystytä pitämään kiinni huippupelaajista. Siellä tulee paine uudistaa sarjajärjestelmää ja tulonjakoa, koska Suomen koko jääkiekon tulevaisuus vaatii sen, että meillä on sarja, jossa menestymällä voi siirtyä NHL:ään.

Vedonlyöntimarkkinan uudistuminen tuo lisää vipinää suomalaiseen jääkiekkoon, kun sponsorieurojen perässä saa juosta aiempaa vapaammin.

– Vedonlyöntimarkkinan uudistuminen on uhka ja mahdollisuus. Tulonjako Liigassa tulee kärjistymään, koska isot brändit pystyvät tekemään isoja sopimuksia ja pienillä kiinnostavuus on pienempi. Mahdollisuutena kärkiseurat saavat Euroopan kärkeä kiinni ja uhkana on, että sarjassa tasoerot kasvavat.

Useamman sarjatason Liigassa tasoerot pysyisivät sopivina ja kilpailua riittäisi läpi kauden.

– Uusi toiseksi korkein sarjataso ei voi olla Mestis, jonka nimi on vain vaihdettu, Aalto alleviivaa.