Valkohäntäpeurojen määrä on kääntynyt laskuun Varsinais-Suomessa. Sen sijaan susia ja ilveksiä on ennätyspaljon.
Pyyntilupia myönnettäessä on otettava huomioon myös petojen vaikutus, sanoo Riistakeskuksen suunnittelija Antti Rinne. Kuva ja video: Jere Sanaksenaho / Yle.
Juttu tiivistettynä
- Varsinais-Suomessa valkohäntäpeurakanta on laskenut, mutta susia ja ilveksiä on ennätyspaljon.
- Riistakeskuksen mukaan peurakannan lasku voi lisätä susien ei-toivottua käyttäytymistä.
- Pyyntilupia valkohäntäpeuroille myönnettiin 15 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.
- Riistapäällikkö korostaa, että tasapainon löytäminen on tärkeää, jotta sekä peurojen aiheuttamia liikennevahinkoja että susivahinkoja voidaan vähentää.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Varsinais-Suomessa tasapainoillaan kasvavan susikannan ja vähenevän valkohäntäpeurojen määrän välillä.
Valkohäntäpeuroja on metsästetty Varsinais-Suomessa viime vuosina tehostetusti kannan vähentämiseksi. Tavoitteena on ollut muun muassa ehkäistä liikennevahinkoja.
Nyt ollaan Suomen riistakeskuksen Varsinais-Suomen riistapäällikkö Jörgen Hermanssonin mukaan tilanteessa, jossa susia ja ilveksiä on alueella ennätyksellisen paljon, mutta peurakanta on jo kääntynyt laskuun.
– Mitä vähemmän on peuroja, sitä suuremmalla todennäköisyydellä susien ei toivottu käyttäytyminen kasvaa, sanoo Hermansson viitaten kotieläinvahinkoihin ja susien pyrkimiseen asutuksen lähelle.
Avaa kuvien katselu
Noin 5 000–6 000 valkohäntäpeuraa kuolee vuosittain Varsinais-Suomessa liikenneonnettomuuksissa ja petojen saaliina. Kuva: Yle / Tiina Grönroos
Peurakannan pienenemisellä on vaikutuksia myös metsästäjiin. Varsinais-Suomeen myönnettiin nyt 15 prosenttia vähemmän valkohäntäpeurojen pyyntilupia kuin vuosi sitten.
Riistakeskus myönsi syyskuussa alkaneelle metsästyskaudelle 17 442 lupaa, kun vuosi sitten lupia myönnettiin yli 20 000. Yhdellä luvalla saa kaataa joko yhden aikuisen eläimen tai kaksi vasaa.
– Lupamäärien tulee olla kestävällä pohjalla, jotta kantaa ei veroteta liikaa, perustelee Suomen riistakeskuksen Varsinais-Suomen hirvitalousaluesuunnittelija Antti Rinne.
Avaa kuvien katselu
Kuva: Jouni Koutonen / Yle
Jos peurakanta Varsinais-Suomessa romahtaisi, kotieläimiin kohdistuvat vahingot todennäköisesti lisääntyisivät.
– Ensimmäisiä merkkejä susien ravintotilanteen heikkenemisestä on koira-aggression lisääntyminen. Siitä on ehkä vähän jo viitteitä, sanoo Jörgen Hermansson.
Sudet puolustavat omaa reviiriään toisilta susilta. Jos ravintotilanne on heikko, tällainen käytös Hermanssonin mukaan lisääntyy. Koira-aggressio johtuu siitä, että susi tulkitsee koiran olevan saman ravinnon perässä.
Jörgen Hermansson kuvailee pyyntilupien myöntämistä monimutkaiseksi yhtälöksi, jossa on otettava huomioon monta tekijää.
– Nyt haemme sitä, mikä on se tasapaino, että hirvieläinten aiheuttamat liikennevahingot pysyisivät mahdollisimman vähäisinä, mutta samalla sudet eivät aiheuttaisi ongelmia.
Avaa kuvien katselu
Nyt myönnetyllä lupamäärällä saadaan Antti Rinteen mukaan kaadettua Varsinais-Suomessa jopa enemmän peuroja kuin vuosi sitten. Yhdellä luvalla saa kaataa joko yhden aikuisen eläimen tai kaksi vasaa. Kuva: Jere Sanaksenaho / YlePeurojen hävittäminen kokonaan olisi kohtalokasta
Sudet ovat siirtyneet Lounais-Suomeen ravinnon, eli peurojen ja kauriiden perässä. Valkohäntäpeurojen ja metsäkauriiden talviruokintaa on kritisoitu Lounais-Suomessa muun muassa tästä syystä.
Jos peurakannan annettaisiin romahtaa, häviäisivätkö myös sudet alueelta?
– Susikanta kääntyisi varmasti laskuun, jos kaikki hirvieläimet poistettaisiin Varsinais-Suomesta, Hermansson uskoo.
Tällä olisi kuitenkin kohtalokkaat seuraukset. Siinä vaiheessa, kun saaliseläimet olisivat loppuneet, mutta sudet olisivat vielä täällä, ne kävisivät Hermanssonin mukaan todennäköisesti kotieläinten, kuten lampaiden, koirien ja kissojen kimppuun.