Venäjän Volgan alueella sijaitseva öljyjätti Rosneftin omistama Novokuibyševskin öljynjalostamo joutui keskeyttämään raakaöljyn käsittelyn alkuviikosta Ukrainan menestyksekkään drooni-iskun jälkeen. Kerta on jo toinen kuukauden sisään.
Samaran alueen kuvernööri Vjatšeslav Fedorištšev kertoi sunnuntaina sosiaalisessa mediassa, että ilmapuolustus on ollut toiminnassa ukrainalaisia droneja vastaan ja että paikallinen lentokenttä ja mobiili-internet-palvelut on tilapäisesti keskeytetty.
Jalostamo pysäytti raakaöljyn tislausyksikön, jonka kapasiteetti on 18 900 tonnia päivässä eli noin 138 540 barrelia päivässä. Viime vuonna jalostamo käsitteli 5,74 miljoonaa tonnia raakaöljyä, tuotti 1,10 miljoonaa tonnia moottoribensiiniä, 1,64 miljoonaa tonnia dieseliä ja 1,27 miljoonaa tonnia polttoöljyä alan lähteiden mukaan.
Viikonlopun iskujen jäljiltä Orenburgissa sijaitseva suuri kaasunkäsittelylaitos roihusi vielä kaksi päivää onnistuneen iskun jälkeen. Käsittelylaitos on yksi maailman suurimmista: sen vuosikäsittelykapasiteetti on mediatietojen mukaan noin 37,5 miljardia kuutiometriä.
Viime aikoina Feodosian öljynjalostamoon Krimillä on isketty niin, ettei laitosta enää pystytä korjaamaan, väittää Ukrainan yleisradioyhtiö Suspline. Näin arvioi Ukrainan presidentinhallinnossakin työskennellyt arvostettu energiaturvallisuuden asiantuntija Myhailo Hontšar. Hänen mukaansa osa Feodosian jalostamon tärveltyneistä säiliörakenteista ei kelpaa enää edes kierrätykseen.
— Viimeisimmät iskut 5., 6. ja 13. lokakuuta ovat jo lopullisesti saattaneet tämän öljyvaraston toimintahäiriötilaan. Koska vaurioituneet säiliöt ja pitkittynyt palaminen tekevät niistä käyttökelvottomia, kyseessä on jo romumetalli, joka on kokenut siellä lämpötilan vaikutuksesta tapahtuvaa muodonmuutosta, Hontšar sanoi Suspilnelle maanantaina.
Hän huomautti myös, että miehitetyllä Krimillä on edelleen muita polttoainevarastoja, jotka ovat potentiaalisia kohteita — erityisesti lentokenttien ja rautatieasemien lähellä.
— Siellä on erilaisia öljytuotteiden varastointipaikkoja – sotilasilmailun käyttämien lentokenttien lähellä, sekä rautateihin liittyviä tiloja esimerkiksi Džankoin alueella (Pohjois-Krimillä). Kaikki tämä infrastruktuuri on sotilaallista, koska se varmistaa polttoaineen kulutuksen: bensiinin, dieselin, lentopetrolin. Kaikki tämä on myös tuhottavissa.
Myhailo Hontšar painotti, että Krimillä sijaitsevaan polttoaineinfrastruktuuriin kohdistuva strateginen tavoite on selvä: rajoittaa polttoaineen toimitusmahdollisuuksia Venäjän osastoille ja kauttakulkua niemimaan läpi. Hän kiinnitti myös huomiota siihen, että iskut Krimin öljyvarastoihin syventävät polttoainekriisiä.
— Niemimaalla ei ole koskaan ollut omia öljynjalostuslaitoksia. Kun polttoaineen välivarastoihin – Feodosian, Sevastopolien tai Džankoin säiliötiloihin ja öljyvarastoihin – osutaan, se vaikeuttaa tarjontaa ja aiheuttaa pulaa. Logistiikka ei toimi niin kuin sen pitäisi.
Tiistaina aamulla Venäjän puolustusministeriö väitti aamuraportissaan ilmapuolustuksen torjuneen edeltävän vuorokauden aikana yhteensä 55 Ukrainan droonia Venäjän ilmatilassa. Ministeriön raportit eivät koskaan kerro, monta droonia ilmapuolustukselta jäi tuhoamatta.
Ja kuin tilauksesta: tiistaina aamulla paikalliskanava Krimski Veter kertoi, että Simferopolin lähellä Gvardeskojessa sijaitseva öljynvarastointiyksikkö palaa taas. Yöllä oli kuultu droonien ääniä, vaikka edellisen kerran samaan yksikköön oli isketty edeltävänä perjantaina.
Poimintoja videosisällöistämme