Presidentti Tarja Halonen pohtii Ylen Politiikkaradiossa, millaisen persoonan ja neuvottelijan Donald Trump kohtaa Budapestissa tavatessaan Vladimir Putinin.
Avaa kuvien katselu
Presidentti Tarja Halonen arvioi, että Venäjä on valmistautunut sotimaan vielä pitkään. Halonen tapasi Putinin useita kertoja 2000-luvun alussa. Kuva: Natalia Kolesnikova / EPA
Presidentti Tarja Halonen näkee Venäjän presidentti Vladimir Putinissa ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpissa samoja luonteenpiirteitä.
– Trump nauttii diilien tekemisestä, julkisuudessa olemisesta ja näkyvänä johtajana toimimisesta. Itse asiassa Putinilla on ihan sama luonteen ominaisuus. Hän pitää siitä, että hän on julkisuudessa näkyvä vahva johtaja, Halonen sanoo Ylen Politiikkaradiossa.
Trump on tapaamassa Putinia lähiviikkoina Unkarin Budapestissa.
– Nyt kun nämä herrat (Trump ja Putin) tapaavat toisiaan, heistä ei varmaan ole mitenkään epämiellyttävää, että he jälleen kerran ovat maailman lehdistön ja median näköpiirissä, Halonen pohtii.
Halonen ei kuitenkaan odota merkittäviä uutisia Trumpin ja Putinin tapaamiselta.
– Meillä suomalaisittain ajatellaan, että neuvotteluiden pitää johtaa johonkin, jotta saadaan tulos. En usko, että nämä (Trump ja Putin) ovat ihan tuloskeskeisiä. He myös nauttivat itse prosessista. Molemmat osapuolet tietysti laskevat, milloin osakekurssit alkavat laskea, jos ei tule tulosta, Halonen arvioi.
Unkarin pääministeri Viktor Orbán isännöi Trumpin ja Putinin tapaamista Budapestissa. Halonen on tavannut myös Orbanin kasvotusten.
– Hän oli itsevarma, vähän ylimielinen. Varmasti tulee olemaan, kuten Trump sanoi, hyvä isäntä. Varmaan mielellään haluaa sen julkisuuden, koska häntä on moneen kertaan EU:ssa moitiskeltu poikkeavasta käyttäytymisestään. Nyt hänellä on tilaisuus näyttää, että tällä käyttäytymisellä ollaan tällaisen kahden hyvin tärkeän henkilön isäntä, Halonen sanoo.
Halonen pitää Putinin vaatimusta Donetskin liittämisestä Venäjään hurjana.
– Sodan pitäisi olla mieluummin pistevoitto kuin tyrmäysvoitto. Jos ei haluta koston kierrettä, kuten ensimmäisessä maailmansodassa, niin silloin vastapuolen täydellinen tuhoaminen, alistaminen harvoin johtaa kestävään rauhaan, Halonen toteaa.
Putin on ”kuin muutkin kovat pojat”
Halonen pohtii, miten Putinia pitäisi kohdella neuvotteluissa, jotta päästäisiin parhaaseen tulokseen.
– Silloin vanhaan aikaan hän oli kuin muutkin niin sanotut kovat pojat. Jos pelkäät, hän haistaa sen, ja silloin sinua kohdellaan huonosti. Sitä pelkoa Trumpin kohdalla ei ole, että hän olisi altavastaaja. Jos olet ylimielinen, se suututtaa. Pitäisi pystyä silmien kohdalta neuvottelemaan, Halonen kertoo.
Halonen nostaa esiin Tšetšenian sodan, koska lännen olisi pitänyt hänen mielestään oppia siitä.
– Toinen Tšetšenian sota toi esiin sen, että Putinilla oli tämä synkempi puoli. Ei siitä ollut oikein Ruotsin lisäksi kauhean moni kiinnostunut, Halonen sanoo.
Putin haikaili Halosen mukaan 2000-luvun alussa Neuvostoliiton aikoja, mutta ei kuitenkaan antanut viitteitä hyökkäyssodan aloittamisesta.
– Se Putin, jonka minä tunnen, on eri mies kuin tänään, Halonen toteaa.