Maapallon ulkopuoliseen elämään ja sen löytymiseen kytkeytyviä spekulaatioita löytyy huomattavasti enemmän sanoma- ja aikakauslehtien artikkeleista kuin tutkimusjulkaisuista.
Leidenin yliopiston tutkijat ovat analysoineet astrobiologiaan liittyvää tiedeviestintää. Tulosten perusteella lehdistötiedotteissa on selvästi enemmän spekulaatiota kuin tutkijoiden kirjoittamissa tutkimusartikkeleissa.
”Tämä saattaa heijastaa instituutioiden painetta korostaa tutkimuksen vaikutusta mediahuomion herättämiseksi”, selittää Danilo Albergaria Leidenin yliopistosta.
Kaikkein eniten spekulaatiota oli toimittajien kirjoittamissa artikkeleissa.
Esimerkiksi toive siitä, että jokin teknologia auttaa löytämään elämää Maan ulkopuolelta, esiintyi joka kolmannessa tutkitussa lehtiartikkelissa ja joka viidennessä lehdistötiedotteessa, mutta vain joka kymmenennessä tutkimuksessa.
”Yleisesti ottaen tutkijat eivät vaikuta pitävän siitä, että he asettaisivat vieraan elämän löytymiseen liittyviä odotuksia puhuessaan tutkimuksistaan”, Albergaria kertoo.
Hänen mielestään spekulatiivisuus ei silti tarkoita huonoa tiedeviestintää.
”Spekulatiivinen mielikuvitus auttaa kehittämään käsitteitä ja hypoteeseja, jotka ohjaavat tutkimusta. Elämään liittyy paljon tuntemattomia asioita, ja siksi spekulaatiot astrobiologian viestinnässä tuntuvat lähes väistämättömiltä. Tämän takia on vaikea selvästi erottaa perusteeton spekulatiivinen sisältö ja oikeutettu kontekstualisointi.”
Aiheesta lisää NOVA (englanniksi)