Palkankorotukset aiheuttavat vaikeita tilanteita hyvinvointialueille, varoittavat sote-asiantuntijat.
Keski-Suomen hyvinvointialueen yhteenlaskettu alijäämä on on tämän vuoden lopussa 328 miljoonaa euroa. Mika Rinne
Asiantuntijoiden mukaan hyvinvointialueiden ty öntekijöiden palkankorotukset yhdistettynä sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitusmalliin ovat merkittävä syy sille, että alueet joutuvat nyt etsimään suuria säästöjä yt-neuvotteluissa.
Tilastokeskuksen mukaan hyvinvointialueiden työntekijöiden palkat ovat nousseet vuosina 2023–2025 13,3 prosenttia. Nousua on 4,7 prosenttia enemmän kuin yksityisellä sektorilla, jonka palkat ovat nousseet 8,6 prosenttia.
Taustalla on vuonna 2022 tehty kunta- ja hyvinvointialueiden työehtosopimus, jossa esimerkiksi hoitajille annettiin vientialoja korkeammat palkankorotukset.
Hyvinvointialueiden palkkamenot olivat Tilastokeskuksen mukaan 13,3 miljardia euroa vuonna 2024.
Vuosien 2023–2025 aikana hyvinvointialueille on kertynyt noin 729 miljoonaa euroa enemmän palkkamenoja verrattuna tilanteeseen, jossa palkkoja olisi korotettu samaa tahtia yksityisen sektorin kanssa.
Mikäli ero pysyy samana, yksityisen sektorin tason ylittäviä palkkamenoja kertyy 580 miljoonaa euroa seuraavan 12 kuukauden aikana. Samaan aikaan kaikilla hyvinvointialueilla on jouduttu pitämään yt-neuvotteluja tämän tai viime vuoden puolella, paitsi Helsingissä ja Ahvenanmaalla.
Palkankorotusten vaikutuksen yt-neuvotteluihin nosti aiemmin esille kokoomuksen kansanedustaja Henrik Vuornos.
Professori vahvistaa
Soteen erikoistunut emeritusprofessori Pekka Neittaanmäki Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnasta vahvistaa, että hyvinvointialueiden palkkaratkaisun mukaisilla korotuksilla on vaikutusta sopeutustoimien tarpeeseen.
Professori Pekka Neittaanmäki varoittaa palveluiden heikentymisestä. Jyväskylän yliopisto
Keski-Suomen hyvinvointialueen talousjohtajan Aija Suntioisen mukaan hyvinvointialueiden henkilöstömenot kasvavat sopimuskorotusten ja vuoteen 2028 ulottuvan palkkojen ja palkkausjärjestelmien kehittämisohjelman myötä yleistä ansiotasoa nopeammin.
Tämä on Suntioisen mukaan erityisen ongelmallista, koska henkilöstömenot muodostavat merkittävän osan hyvinvointialueiden toimintakuluista.
– Esimerkiksi Keski-Suomen hyvinvointialueella henkilöstömenot ovat vuonna 2026 noin 50 prosenttia toimintakuluista, hän viestittää.
Neittaanmäen mukaan korotuksilla on iso vaikutus, koska viidenkymmenen prosentin osuus kasvaa ja samaan aikaan etsitään säästöjä.
– Kyllähän siinä tulee hankala tilanne, että rahaa menee enemmän. Silloinhan palvelut laskevat.
Jättimäisiä yt-neuvotteluita
Sote-asiantuntija, keskustan entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen allekirjoittaa palkankorotusten vaikutukset yt-neuvotteluihin.
– Hyvinvointi-indeksi korvaa jo sovituista palkankorotuksista vain puolet, eli puolet palkankorotuksista menee ensi vuonna säästöistä, Korhonen sanoo.
Vakavasti alijäämäiset alueet joutuvat kattamaan ensi vuonna alijäämänsä, kuten laki vaatii. Samaan aikaan palkkakulut nousevat korotusten myötä.
Jarmo Korhonen varoittaa koko sote-järjestelmän kriisistä. Roosa Bröijer
– Tulemme näkemään jättimäisiä yt-neuvotteluita. Kokoluokka on suurimmillaan jopa 1500 henkilöä, Korhonen arvioi.
Korhonen muistuttaa, että hyvinvointialueindeksin takia alueiden pitää jatkossa leikata kolmen vuoden jaksoissa keskimäärin noin 500 miljoonaa euroa. Hänen mielestään hyvinvointialueet ovat syöksykierteessä, jota ei paranneta ilman koko rahoituslain uudistamista.
Samalla Korhonen hämmästelee sitä, että valtiovalta antoi siunauksensa palkankorotuksille, joiden kuluja se ei täysimääräisesti korvaa. Sen sijaan sote-uudistuksen tehnyt Sanna Marinin (sd) hallitus teki lainsäädännön, joka pakottaa alueet leikkaamaan.
– Ja sitten palveluntarpeen kasvusta korvataan 80 prosenttia, ei sata, Korhonen huomauttaa.
Ennennäkemätön uhka
Kuntien omistamat tilat vuokrattiin hyvinvointialueille erillisen vuokra-asetuksen mukaisesti 3+1-vuoden siirtymäajaksi tammikuusta 2023. Kun se raukeaa, tilanne tarkoittaa Korhosen mukaan jopa kahden miljoonan neliön karsimista pois.
– Tulemme näkemään ennennäkemättömän palveluiden karsinnan.
Korhosen mielestä koko ongelman juuri on soten rahoitusmalli, joka pitäisi nyt korjata. Hän varoittaa, että muuten edessä on valtava irtisanomistarve tulevina vuosikymmeninä.
– 20 000 ihmistä minun arvioni mukaan, jos lakia ei muuteta.
Myös Neittaanmäki allekirjoittaa rahoitusmallin ongelmat. Hänen mielestään se on suurempi ongelma kuin hoitajien palkankorotukset, jotka nyt lain takia jäytävät alueiden taloutta.
– Voin sanoa, että kyllä siellä porukka on ansainnut sen palkankorotuksen.