Jos jotakin aihetta räppiyhtye Good Boys on pohtinut, niin huumoria. Mitä kaikkea se on, mikä tekee jutusta hauskan? Miten välittää vitsi ymmärrettävästi? Mille ei enää naureta ja miksi?
Musiikilleen heillä on ollut yksi tavoite ylitse muiden: sen on oltava hauskaa.
Akuutti M eli Miro von Konow kertoo, että huumoria vain tulee ulos yrittämättä. Se värittää ajatuksia sekä puhetta.
– Tuntuu, että mulla on sitä annettavana maailmalle.
Se on helppo uskoa. Puolitoistatuntia kestävän haastattelun aikana Good Boysin jäsenet nauravat ja saavat nauramaan.
Huumori pitää valot päällä aivoissa, MC Vatkain -nimeä käyttävä Leo Minkkinen sanoo.
– Se on se viimeinen oljenkorsi, jonka takia jaksaa tehdä asioita.
Naurua ja ilonpitoa onkin pidetty eräänlaisena elämänhalun mittarina.
¥oung Oatl¥ eli Kosmo Jutila mainitsee, kuinka jopa toisen maailmansodan aikana ihmiset jaksoivat pitää hauskaa. Esimerkiksi Suomessa ihmiset alkoivat käydä salatansseissa, kun talvisodan alussa astui voimaan vuosia kestänyt tanssikielto. Myös Israelin armeijan runtelemasta Gazasta on julkaistu viime vuosina videoita, joissa paikalliset opettelevat tanssiaskelia raunioiden keskellä.
– Huumori tarkoittaa, että kurjuus ei ole absoluuttista. Kun vitsaillaan, miten huonosti kaikki on ja vähän naurahtaa, niin kaikki ei ole huonosti. Se on hyvin konkreettinen merkki siitä, että et ole menettänyt kaikkea, Minkkinen toteaa.
Avaa kuvien katselu
Good Boysin ensimmäiset jäsenet Lauri Lindh ja Roy Kaarla tutustuivat toisiinsa Helsingin kuvataidelukiossa. Bändi kuvattuna koulun tupakkapaikalla. Kuva: Raine Laaksonen / YleX
Siksi Good Boys haluaa pitää huumorista ikuisesti kiinni. Siitä he ovat oppineet 12 vuotta vanhemmalta räppäriltä Aaro Teikarilta. Artistinimiä Ex Tuuttiz ja Tuuttimörkö käyttänyt Teikari kuoli äkillisesti elokuussa.
Good Boys ja Ex Tuuttiz ehtivät tuntea kaksi vuotta. He tekivät yhteisbiisin Meksikonlahden tapaus Ex Tuuttiksen viimeiseksi jääneelle albumille ennen kuolemaa.
Silloin Ex Tuuttiz saapui paikalle, kirjoitti säkeistönsä 15 minuutissa ja keksi samalla lainin myös Lindhin osuuteen. Good Boys hämmästyi nopeudesta.
– Se ei ole yhtään se tapa, miten me yleensä teemme asiat. Sitä oli siistiä katsoa, Leo Minkkinen sanoo.
Good Boysin musiikissa voi kuulla Ex Tuuttiksen perinnön. Molemmat edustavat eri sukupolvissa samoja asioita: kieli poskella keksittyjä oivaltavia sanaleikkejä ja piittaamattomuutta valtavirtaräpin materian palvontaa kohtaan. Kiltteyden vaalimista.
Good Boys luopui ”edgyläpistä” ja ”toisten muijista” räppäämisestä vuonna 2018 julkaistun mixtapensa jälkeen.
– Tuli arvollinen navigaatio, joka pitää jossain kohtaa elämää tulla, että mitä haluan laittaa maailmalle, mitä haluan sanoa, Minkkinen sanoo.
Maaliskuisella levyllään Ex Tuuttiz vuorostaan räppäsi musiikkipiirien empatiakyvyttömyydestä ja toisteli: vitun mulkku anna meikän olla kiltti.
Avaa kuvien katselu
Bändiä kuskaa Roy Kaarla. Kuva: Raine Laaksonen / YleX
Elokuun kuolinuutisen jälkeen Good Boysille jäi käteen erityisesti Ex Tuuttiksen kyky naurattaa.
– Silloinkin kun hän ei ollut hyvällä mielellä, niin hänellä oli huoneen paras läppä. Olen kopioinut sitä niin paljon kuin vain pystyn, Minkkinen sanoo.
Myös von Konow on ottanut mallia Ex Tuuttiksesta. Siitä, miten neutraali juttu muuttuu hauskaksi, kun sitä toistaa.
– Olen käyttänyt sitä tekniikkaa keikoilla välispiikeissä, ja se toimii, von Konow sanoo.
Ex Tuuttiksella oli osansa jo Good Boysin alkuvaiheen edistysaskelissa. Vuonna 2020 Minkkinen ja Lindh osallistuivat Kallion lukion vuosittaiseen rap battleen, jonka oli perustanut vuonna 2004 lukion silloinen opiskelija Ex Tuuttiz.
Sen päätteeksi kisaa tuomaroinut räppäri Jodarok kehotti lähettämään hänelle demoja. Niillä yhtye sai levytyssopimuksensa.
Aina kun olen yrittänyt tehdä poliittista musiikkia, se on ollut ihan järkyttävää paskaa.
Lauri Lindh, Good Boys
Albumia yhtye työsti aiempaa kauemmin. Good Boys halusi kokeilla, mitä levynteosta tulisi, jos yksi heistä olisi projektin johtaja. Hittaa-levyllä Lindhillä oli viimeinen sana.
– Se helpottaa päätöksentekoprosessia, ettei tarvitse äänestää joka ikisestä asiasta. Yksi saa päättää, miten joku pieni asia menee, koska niitä pieniä asioita mahtuu levylliseen aina tuhansia, Minkkinen sanoo.
Avaa kuvien katselu
Viiden räppärin työskentely johtaa joskus tunnin väittelyyn yksittäisestä sanasta. “Ja huomenna huomaa olevansa eri mieltä kuin minkä puolesta väitteli koko eilisen”, Miro von Konow sanoo. Kuva: Raine Laaksonen / YleX
Good Boysin tapa työstää yhdessä myös toistensa lyriikoita on räpissä epätyypillistä. Eniten rakentavaa palautetta bändikavereilleen jakaa Minkkinen.
Myös muilla jäsenillä on kokoonpanossa omat roolinsa: von Konow vastaa viesteihin ja ostaa junaliput, Jutila luo yhteyksiä puhumalla, Lauri Lindh (Hiu Loori) tekee biittejä ja Roy Kaarla (Sensei Cook) ajaa bändiä ympäriinsä.
Ei politiikkaa kuulokkeista
Toisinaan yhtye on pohtinut, tekisikö se hauskojen biisien sijaan yhteiskuntakommentaaria musiikin muodossa. Tai ainakin Lauri Lindh on.
– Välillä on fiilis, että haluaisi tehdä poliittista musiikkia. Mutta aina kun olen yrittänyt, se on ollut ihan järkyttävää paskaa, Lindh sanoo.
Lindh on miettinyt, mitä kantaaottavassa kappaleessa edes sanoisi. Että Donald Trump on kauhea?
Muut jäsenet hymähtelevät.
– Olisiko tuo hyvä? Saisiko tuo mitään aikaan? Lindh jatkaa.
Kaarla suhtautuu omien sanojensa mukaan nihilistisesti politiikkaan ja siihen, kuinka paljon kansalainen oikeasti pystyy vaikuttamaan.
– Se on mun mielestä lievä kannanotto olla ottamatta kantaa mihinkään, Kaarla sanoo.
Jutila sen sijaan ei kyseenalaista ihmisen vaikutusmahdollisuutta. Hän opiskelee valtiotieteitä ja elää ”aktivistikuplassa”.
– Mutta kyllä kaikki tietävät, kuinka monta lasta Gazassa on murhattu, että on vitun hirveää. En mä halua sitä kaiken lisäksi myös kuulokkeista kuunnella, Jutila sanoo.
Avaa kuvien katselu
Leo Minkkinen on pohtinut, miten Kendrick Lamar onnistuu mobilisoimaan ja tanssittamaan ihmisiä kantaaottavalla räpillään. “On hankalaa kommunikoida ongelmista ilman, että kaikille tulee epätoivoinen olo.” Kuva: Raine Laaksonen / YleX
Minkkinen näkee haasteita viiden henkilön mielipiteiden sovittamisessa yhteiseen musiikkiin.
– Olisi se vähän outoa, jos joku heittäisi biisissä poliittisen mielipiteen siitä, miten maailman finanssipolitiikka pitäisi toimia ja sitten toinen yhtyeessä olisi sitä mieltä, että se ei toimisi globaalilla skaalalla, Minkkinen sanoo.
– Tietenkään emme kieltäydy muutoksesta, jos vaikka tuntuu, että nyt on pakko…
– Nyt on pakko kommentoida tätä globaalia finanssitilannetta, Jutila sanoo ja naurahtaa.
Suut vääntyvät virneisiin.