Juttu tiivistettynä
- FIS:n hallitus päätti, että venäläiset ja valkovenäläiset urheilijat eivät voi palata kansainvälisiin hiihtokisoihin.
- FIS:n päätöksentekoa aiemmin läheltä nähneet entiset hiihtäjät Aino-Kaisa Saarinen ja Martti Jylhä olivat yllättyneitä päätöksestä, koska Venäjän puolesta lobattiin mediatietojen mukaan voimakkaasti.
- Yksi esimerkki lobbauksesta oli FIS-johdon allekirjoittama kirje, jossa osoitettiin tukea venäläisille. Martti Jylhä piti sitä erikoisena kuviona koko saagassa ja näki siitä tulleen haittaakin päätöksentekoon.
- Saarinen ja Jylhä pitävät tiistai-illan Venäjä-päätöstä oikeana, koska sota Venäjällä jatkuu edelleen. Venäjä voisi käyttää urheilua politiikan välineenä ilman maatunnuksia ja urheilijoiden hyväksyminen tarkoittaisi sodankin hyväksymistä.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n toimintaa aiemmin läheltä todistaneet entiset hiihtäjät Aino-Kaisa Saarinen ja Martti Jylhä kertovat yllättyneensä FIS:n hallituksen venäläisille kielteisestä päätöksestä.
FIS:n hallitus päätti tiistai-illan kokouksessa, että venäläisillä ja valkovenäläisillä ei ole edelleenkään asiaa kansainvälisiin hiihtokilpailuihin.
Martti Jylhä on toiminut aiemmin FIS:n urheilijakomissiossa sekä FIS:n hallituksessa urheilijaedustajana. Jylhä valittiin ensimmäistä kertaa FIS:n luottamustehtäviin keväällä 2017, kun hänet valittiin FIS:n urheilijakomissioon.
Kansainvälinen hiihtoliitto sulki Venäjän ja Valko-Venäjän urheilijat liiton alaisesta toiminnasta maaliskuussa 2022, pian sen jälkeen kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan. Jylhä oli tuolloin FIS:n hallituksessa urheilijaedustajana tekemässä aloitetta, että hiihdon maailmancupin päätöskilpailut vedetään pois Venäjältä.
Jylhä oli vielä päätöksenteossa mukana, kun venäläisten paluusta hiihtokisoihin äänestettiin ensimmäisen kerran keväällä 2023. Sen jälkeen hän on jättäytynyt FIS:n luottamustoimista ja kommentoi tuoreita päätöksiä mediatietoihin tukeutuen.
– Päätös yllättää, kun on ollut niin voimakasta lobbausta venäläisten pääsemiselle takaisin kisoihin. Kansainväliseltä olympiakomitealtakin on tullut suositus lajiliitoille, että urheilijat pitäisi päästää takaisin kisoihin. Jos sanotaan, että Pohjoismaat ovat olleet voimakkaasti vastustamassa ja vastarinnassa, niin on se yllätys, että noinkin pieni porukka on saanut taakseen hallituksesta edustajia, Jylhä kuvailee.
Jylhä muistuttaa, että FIS:n hallituksessa on kuitenkin jäseniä Venäjän tilanteen kannalta kaukaisista maista, kuten Uudesta-Seelannista.
– Euroopassakin tilanteeseen suhtaudutaan eri tavalla. Ei se ole unohtunut, mutta aikaa on mennyt, Jylhä vertaa sodan alkuun.
Avaa kuvien katselu
Martti Jylhä hiihti maailmancupissa vuosina 2006–2019. Viimeisiksi arvokisoiksi jäivät Pyeonghchangin olympialaiset 2018. Kuva: Pekka Sipola /AOPSaarinen hämmästelee FIS-johtoa
Nykyiseen vuonna 2023 aloittaneeseen FIS:n hallitukseen kuuluu 18 jäsentä ja 4 urheilijaedustajaa. Näistä jäsenistä puheenjohtajana toimii Johan Eliasch. Ruotsalais-englantilainen miljardööri on puhunut jo pitkään venäläisten paluun puolesta.
Tämän vuoden tammikuussa Eliasch totesi ruotsalaiselle Radiosportenille, että haluaisi venäläisten ja valkovenäläisten urheilijoiden palaavan FIS:n lajeihin neutraaleina urheilijoina. Eliasch liputti Pariisin olympialaisten käytännön puolesta, jossa olympiapaikan saaneet venäläiset pystyivät kilpailemaan Pariisissa ilman kansallistunnuksia.
Avaa kuvien katselu
Johan Eliaschin toiminta FIS:n puheenjohtajana on puhuttanut hiihtopiireissä. Kuva: EPA-EFE / AOP
Kansainvälinen olympiakomitea salli syyskuussa saman toimintatavan ensi helmikuun Milano-Cortinan olympialaisiin, mutta sisällytti viimeisen päätäntävallan lajiliitoille.
Venäjän sotatoimia avoimesti tukevat urheilijat eivät kuitenkaan KOK:n linjauksen mukaisesti saa osallistua olympialaisiin ja maiden armeijoiden palveluksessa olevien urheilijoiden osallistuminen on kielletty. Lisäksi urheilijoiden on läpäistävä asianmukaiset dopingtestit, ennen kuin he saavat kilpailla. Joukkuelajien osallistumista ei sallittu.
Norjan yleisradioyhtiö uutisoi viime viikolla FIS:n johdon kirjeestä jäsenmaille, jolla pyrittiin varmistamaan tuki venäläisten ja valkovenäläisten urheilijoiden paluulle kisoihin.
Eliaschin, FIS:n pääsihteeerin Michel Vionin ja toimitusjohtajan Urs Lehmannin allekirjoittamassa kirjeessä lueteltiin syitä, miksi venäläisurheilijoiden paluu olisi tärkeää. Kirjeen mukaan urheilijoita ei pitäisi syrjiä syntymäpaikan perusteella ja korostettiin FIS:n puolueettomuutta.
Yle Urheilun hiihtoasiantuntijana toimiva Aino-Kaisa Saarinen ihmettelee FIS:n johdon toimintaa.
– FIS:n johdon viesti oli kylmäävä, mutta yhtä kylmää kyytiä antoivat muut FIS:n hallituksen jäsenet. Onneksi päästiin äänestämään, että sentään demokratia toimii. Oli kyllä karmivaa kuultavaa, että tuollaista oli FIS:n johdossa lähdetty ajamaan, Saarinen toteaa.
”Eliaschista on tullut kuva, että hän haluaa olla yksinvaltias”
FIS:n hallitus keskusteli asiasta pitkään tiistaina. Kokous alkoi kello 14.00 ja tieto päätöksestä tuli kello 20:n jälkeen. Yle Urheilun tietojen mukaan äänestys järjestettiin anonyymisti.
Venäjästä käytiin keskustelua jo FIS:n syyskuun kokouksessa, mutta päätöksentekoa siirrettiin lokakuun kokoukseen. Aino-Kaisa Saarinen alkoi omien sanojensa mukaan pelätä, mitä tulee tapahtumaan.
Saarinen viittasi Eliaschin toiminnan lisäksi siihen, että kansainvälinen paralympiakomitea päätti syyskuun lopussa venäläisten pääsevän kilpailemaan maatunnuksillakin helmikuussa Milano-Cortinan paralympialaisissa.
– Onneksi FIS:n hallituksen kanta oli, että venäläiset pysyvät poissa. Alkoi itsellenikin kylmä hiki nousta, mitä tapahtuu, Saarinen kuvailee.
Avaa kuvien katselu
Aino-Kaisa Saarisen mielestä venäläisten pysyminen poissa kansainvälisistä hiihtokisoista oli oikea päätös. Kuva: Tomi Hänninen/Chilipictures
Saarinen ei omalla aktiiviurallaan kuulunut urheilijakomiteaan, mutta hän kokee saanensa urheilijakomitean kautta ääntänsä kuuluviin FIS:n suuntaan. Saarinen viittaa esimerkiksi hiihtäjien kaipaamiin sääntömuutoksiin.
Kun Saarinen toimi Salpausselän kisojen pääsihteerinä vuosina 2018–2020, hän sai puhua myös FIS:n maastohiihtokomitealle ja sillä tuntui olevan myös vaikutusta. Eliaschin kanssa toimimisesta Saarisella ei ole kokemusta, sillä Eliasch valittiin FIS:n puheenjohtajaksi vuonna 2021.
Ylen, NRK:n ja SVT:n viime vuonna tekemistä kymmenistä haastatteluista kävi ilmi, että että Eliasch on saanut kovaa kritiikkiä FIS:n puheenjohtajana. Kritiikkiä on tullut eturistiriidoista, pelolla johtamisesta ja itsevaltaisesta johtamistavasta.
– Eliaschista on tullut kuva, että hän yrittää olla tai ainakin haluaa olla yksinvaltias, Saarinen arvioi.
Jylhä: Kirje oli erikoinen kuvio, tuli jopa haittaa
Myös Martti Jylhä ihmettelee FIS-johdon kirjettä jäsenmaille. Jylhä muistuttaa, että FIS:n Venäjä-päätöksen teki FIS:n hallitus, eivätkä jäsenmaat.
– Tuo kirje oli mielestäni erikoinen kuvio koko saagassa. Mitä sillä on ajateltu saavutettavan? Loppujen lopuksi mielestäni kirjeen tultua julki siitä on ollut enemmän haittaa koko prosessille ja päätöksenteolle siinä mielessä, miltä se näyttäytyy ulos, Jylhä pohtii.
Kirje ei kuitenkaan yllättänyt Jylhää, koska ”kaikki ovat varmasti lukeneet FIS:n johtamistavoista ja kuinka omaa agendaa ajetaan joissain tapauksissa.”
Aino-Kaisa Saarisen mielestä Venäjä-pannan jatkuminen oli ainoa oikea päätös, koska sota Ukrainassa jatkuu ja sodan tilanne on muuttumaton. Venäjä hyökkää edelleen aggressiivisesti. Siksi Saarinen ei oikein ymmärräkään keskustelua, miksi venäläisten pitäisi päästä kisaamaan.
– Niin kauan kuin sota kestää, ei voida hyväksyä tällaista. Muuten hyväksyttäisiin sotakin, Saarinen tiivistää.
Avaa kuvien katselu
Venäläishiihtäjiä Oslossa keväällä 2022 ennen kuin heidät suljettiin pois hiihdon maailmancupista. Kuva: Annika Byrde/AFP/Lehtikuva
Martti Jylhän mielestä FIS:n päätös on siinä mielessä oikea, koska Venäjä käyttää urheilua niin voimakkaasti politiikan tekemisen välineenä – olivat maatunnukset käytössä tai eivät. Toisaalta Jylhä ymmärtää myös nuoria venäläishiihtäjiä, jotka eivät välttämättä ole olleet lainkaan osallisina tilanteeseen. Silti Jylhän mielestä on vaikeaa lähteä seulomaan, kuka on esimerkiksi aktiivisesti tukenut sotatoimia.
– Ehkä sitten on vain yksinkertaisempaa pitää venäläiset ja valkovenäläiset urheilijat poissa kisoista niin kauan kuin sota on käynnissä, Jylhä toteaa.
Hiihdon lisäksi venäläiset ja valkovenäläiset ovat suljettu pois muistakin FIS:n alaisista lajeista mäkihypystä, yhdistetystä, alppihiihdosta, freestylesta ja lumilautailusta.