Värttinän keväällä julkaistu kolmastoista albumi Kyly nousi heinäkuussa kahden maailmanlaajuisesti arvostetun maailmanmusiikkilistan, World Music Chart Europen ja Transglobal World Music Chartin, ykköseksi.
Se on todella kova saavutus, mutta heinäkuisessa loma-Suomessa kansa ei kuitenkaan syöksynyt torille juhlimaan.
– Uudesta levystä taisi olla arviot Suomen Kuvalehdessä ja Karjalaisessa. Maailmalla levyarvioita on kyllä sitten julkaistu vaikka millä kielillä, Värttinän laulaja Karoliina Kantelinen kertoo.
Avaa kuvien katselu
Värttinä soundcheckissä Womex-tapahtumassa. Takarivissä Lassi Logrén ja Jukka Kyllönen. Kuva: Jani Aarnio / Yle
Nykykansanmusiikkia ei suomalaisilla listoilla tai radioiden soittolistoilla juuri näy, ollaan marginaalin marginaalissa. Kantelisen mukaan Virossa kansanmusiikki on aivan eri asemassa kuin meillä. Skandinaavisissa Netflix-sarjoissakin soivat usein ruotsalaiset avainviulut.
Taikasanana sopeutuvaisuus
Värttinän perustivat vuonna 1983 innokkaat siskokset Sari ja Mari Kaasisen. Neljä vuotta vanhempi Sari nousi yhtyeen keulakuvaksi, mutta jäi pois kokoonpanosta vuonna 1996. Mari sen sijaan on Värttinässä edelleen, neljäkymmentäkaksi vuotta perustamisen jälkeen.
Mari Kaasisen roolin tärkeyttä korostavat yhtyeessä hänen lisäkseen laulavat Karoliina Kantelinen ja Susan Aho.
– Mari on hirveän sopeutuvainen, se auttaa kun koko ajan suunnitelmat vaihtuu ja on nopeita muutoksia. Hänellä on kuitenkin se koko historia sieltä 11-vuotiaasta lähtien näihin päiviin asti, joten monelle Mari on yhtä kuin Värttinä. Marin laulusta tulee se Värttinän pohjasaundi ja yhtyeen energia, ylistävät Kantelinen ja Aho.
Avaa kuvien katselu
Värttinä. Ylärivissä Karoliina Kantelinen, Matti Laitinen, Jukka Kyllönen ja Lassi Logrén. Alarivissä Susan Aho ja Mari Kaasinen. Kuva: Jani Aarnio / Yle
Mari Kaasinen itse näkee, että iso syy Värttinän pitkään ikään on kokoonpanossa tapahtuneissa muutoksissa. Vuosien saatossa yhtyeessä soittaneet lähes viisikymmentä muusikkoa ovat jokainen tuoneet ryhmän sointiin omat ideansa ja energiansa.
– Juuri se sopeutuvaisuus siinä on varmaan ollut taikasana, että osaa mukautua aina eri jengin energioihin, Kaasinen huomauttaa.
Yhtyeen jatkon kannalta elintärkeää on ollut siirtyminen pois kansansävelmistä ja -runoista oman musiikin ja sanoitusten luomiseen.
Ei mikään apuraha-bändi
Alkuvuodesta ilmestyneen Kyly-albumin myötä Värttinä on urallaan erikoisessa tilanteessa. Levyä edelsi kymmenen vuoden tauko albumien julkaisussa.
Noiden vuosien aikana ryhmä oli mukana kansallisoopperan ja -baletin suurproduktio Kalevalanmaassa, teki Oi dai -albumin 30-vuotisjuhlakiertueen sekä yhteiskeikkoja niin Palefacen kuin UMO:nkin kanssa.
Ja mahtuuhan noihin vuosiin myös korona-aika, joka katkaisi maailmalla kiertämisen myös Värttinältä.
– Ei me missään vaiheessa oltu toimettomina, koko ajan tehtiin musiikkia. Ja kokeiltiin erilaisia projekteja ihan kiinnostuksesta, Mari Kaasinen valaisee.
Avaa kuvien katselu
Värttinän tuoreinta levyä edelsi kymmenen vuoden tauko albumien julkaisussa. Kuva: Jani Aarnio / Yle
Pandemia sulki portit ulkomaille ja vasta nyt ne ovat alkaneet aueta uudelleen. Lopettamisesta ei Kaasisen mukaan puhuttu korona-vuosinakaan.
– Koko ajan yritettiin keksiä jotain uutta ja haettiin henkemme pitimiksi varmaan miljoonaa eri apurahaa, mutta yhtäkään emme saaneet. Emme edes meidän 40-vuotisjuhlakiertueeseen, Kaasinen kertoo.
Susan Aho tarkentaa, että yrityksen puutteesta ei Värttinää voi ainakaan syyttää, kekseliäällä ryhmällä oli kulttuurin apurahoja varten runsaasti ideoita. Apurahahakemuksien kielteisiin vastauksiin kyllästyneen yhtyeen oli lopulta noustava korona-suosta ihan omin avuin.
– Tuli tunne, että myö ei kelvata. Se satutti, kun ollaan kuitenkin tuolla aina Suomen lippu ojossa menty ylpeinä, Mari Kaasinen sanoo viitaten ahkeraan keikkailuun ulkomailla.
Takaisin pelikentille Eurooppaan
Kyly-albumin listamenestys sai Värttinän keikkamyyjän puhelimen soimaan, kiinnostus yhtyettä kohtaan heräsi jälleen. Maailmalla kiertämiseen tottuneen ryhmän halu saada takaisin vanhoja keikkamaita ja -paikkoja on kova.
– Meidäthän voi heittää esiintymään minkä genren tapahtumaan tahansa. Oli kyseessä rock- tai jazz-festari, kansanmusiikkiin tai klassiseen musiikkiin keskittyvä tapahtuma, niin Värttinä sopii sinne. Ja kaikissa ollaan oltu, heittää Mari Kaasinen.
Avaa kuvien katselu
Kiinnostus Värttinää kohtaan heräsi uuden levyn menestyksen myötä. Kuva: Jani Aarnio / Yle
Kyly-albumin arvioissa ollaan iloittu sitä, että Värttinä on vielä olemassa. Maailmalla jotkut luulevat bändin pitäneen kymmenen vuotta taukoa.
Yhtyeessä tilanne ymmärretään, mutta samalla katsotaan jo odottaen tulevaan. Viime vuosina Värttinä-jäsenet ovat tehtailleet uusia lauluja niin paljon, että niistä saisi tehtyä seuraavan albumin jo piankin.
– Ja kyllähän me ollaan tässä naureskeltu, että me kasvatetaan tässä toista sukupolvea jatkamaan yhtyettä, Mari Kaasinen iloitsee.
Kuka siis tietää vaikka Värttinä pyörisi vielä toisetkin neljäkymmentäkaksi vuotta.
Värttinä esiintyy Womex-tapahtuman avajaiskonsertissa, joka nähdään Yle Teemalla ja Yle Areenassa 22. lokakuuta klo 21.