Hossan kansallispuistoon siirretään jokihelmisimpukan tuhoalueelta 20 rekkalastillista puuta. Stora Enson viestintä- ja markkinointijohtaja ei muista vastaavaa operaatiota.
Hukkajoen raakkupuron ympäristössä hakattuja puita on siirretty Hossan kansallispuistoon 20 tukkierekallista. Video: Timo Sihvonen / Yle, Juha Kemppainen / Yle
Metsähallitus ja Stora Enso ovat aloittaneet Hukkajoella kaadettujen puiden levityksen Hossan kansallispuistoon.
Puistoalueelle levitetään noin 20 rekkakuormallista puita.
Puut siirretään Suomussalmen Hukkajoelta, missä metsätyökone vuosi sitten ajoi raakkujoen yli tuhoten tuhansia raakkuja eli jokihelmisimpukoita.
Hakatut puut ovat olleet varastoituna eri puolille Suomea, eikä niitä otettu kaupalliseen käyttöön. Syynä on se, että hakkuumetsää ei ollut sertifioitu mitenkään. Kiistanalaisesta lähteestä peräisin olevaa sertifioimatonta puuta ei sääntöjen mukaan saa käyttää.
– On harvinaista, että järeää puuta levitetään nimenomaan kansallispuistoon. Ennallistamista puistoissa on tehty toki aiemmin paljonkin, mutta kaatamalla vanhaa metsää paikan päällä, kertoo Metsähallituksen luontoarvojohtaja Pekka Sulkava.
Stora Enson viestintä- ja markkinointijohtaja Satu Härkönenkään ei muista vastaavaa operaatiota yhtiön takavuosilta.
– Meillä ei ole tiedossa, että puita olisi tällä tavalla levitetty kansallispuistoon.
Härkösen mukaan nyt maastoon vietävän puun arvoa on vaikea arvioida.
– Puita ei voi käyttää teollisuudessa, joten arvo tullee monimuotoisuuden lisäämisestä Hossassa, hän sanoo.
Avaa kuvien katselu
Metsähallituksen luonnonsuojelun erityisasiantuntija Ilkka Immonen arvioi, että järeämpi tukkipuu lisää ennallistamisen vaikuttavuutta. Kuva: Timo Valtteri Sihvonen / YleJokihelmisimpukoista se lähti
Elokuussa 2024 kävi ilmi, että uhanalaisten jokihelmisimpukoiden yli oli ajettu metsätyökoneilla Hukkajoella. Puita alueelta oli ostanut Stora Enso.
Metsähallitus ja Stora Enso sopivat viime keväänä, että Hukkajoella kaadetut puut sijoitetaan lahopuuksi Hossan kansallispuistoon. Hossan kansallispuistosta löytyy metsää, jossa lahopuun määrä on vähäinen.
Pekka Sulkava kertoo, että Hossan kansallispuistosta löytyi sopiva, vanha metsätalousalue, jonne tukkipuut ja pöllit voidaan levittää.
– Tällä alueella ei ole juurikaan lahopuuta, Sulkava toteaa.
Sulkavan mukaan puiden levitys Hossan kansallispuistoon on puiston monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä teko.
– Metsälajien uhanalaisuuden yksi pääsyitä on, että metsistä puuttuu lahopuujatkumoa, koska siellä on aiemmin tehty esimerkiksi hakkuita, Pekka Sulkava sanoo.
Puuta levitetään Hossan kansallispuistoon 80 hehtaarin alueelle noin 20 kuutiota hehtaarille.
Metsähallituksen luonnonsuojelun erityisasiantuntija Ilkka Immonen sanoo, että puiden levitysalueen läheisyydessä on tehty muutama vuosi sitten soiden ennallistamista.
Sen yhteydessä kaadettiin alueella puita lahopuuksi. Puut olivat nuoria.
– Kun tähän tuodaan järeämpää tukkipuuta, se lisää ennallistamistoimen vaikuttavuutta, Immonen sanoo.
Hossan kansallispuisto perustettiin vuonna 2017. Sitä ennen osa alueesta oli metsätalouskäytössä.
Yhteistyötä raakkujen suojelussa
Stora Enso ja Metsähallituksen Luontopalvelut ovat aloittaneet myös yhteistyön erittäin uhanalaisten jokihelmisimpukoiden eli raakkujen suojelussa.
Lähes kuusivuotisen sopimuskauden aikana kartoitetaan ja inventoidaan raakkujen esiintymiä, kunnostetaan ja hoidetaan virtavesiä, ennallistetaan raakkujen elinympäristöjä sekä parannetaan tietojärjestelmätietoa.
Stora Enso rahoittaa työtä 1,1 miljoonalla eurolla vuoden 2030 loppuun mennessä.