Kriisikeskus Monikan johtaja Natalie Gerbert sanoo, ettei Suomessa tapahtuvasta kunniaan liittyvästä väkivallasta voi puhua enää vähäisenä ilmiönä. Tilastokeskus arvioi, että miltei joka kymmenes 16–74-vuotias Suomessa asuva on havainnut tai kokenut kunniaan liittyvää väkivaltaa.
Lähes joka kymmenes suomalainen on havainnut tai kokenut kunniaan liittyvää väkivaltaa, käy ilmi Tilastokeskuksen joulukuussa 2024 julkaisemasta tutkimuksesta.
Tutkimuksessa aiheeseen liittyvä verkkokysely lähetettiin 25 000 16–74-vuotiaalle Suomessa asuvalle henkilölle. Kyselyn vastausprosentti oli 30. Vastauksia tutkimuksen aineistossa on yhteensä 7 575 henkilöltä. Aineisto oli painotettu vastaamaan koko Suomen väestöä.
Havaitseminen oli yleisintä ulkomaalaistaustaisten keskuudessa. Kyseessä on sukupuolittunut ilmiö, joka merkitsee naisten kontrollointia eri tavoin. Rajoittamisen kohteeksi voi joutua esimerkiksi pukeutuminen, ihmissuhteet tai oman talouden hallinta.
Luku on Kriisikeskus Monikan johtaja Natalie Gerbertin mukaan hälyttävä. Hänen luotsaamansa kriisikeskus kuuluu Monika-Naiset liitto ry:n toimintaan, joka on suomalainen monikulttuuristen naisjärjestöjen kattojärjestö.
– Emme voida enää puhua marginaali-ilmiöstä, se voi koskea kymmeniä tuhansia henkilöitä.
Gerbertin arvion mukaan niiden naisten määrä, jotka ovat riskissä kohdata kunniaväkivaltaa, on kasvanut Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuodessa kymmeniä naisia hakeutuu hänen mukaansa Monikan kriisikeskukseen ja turvakotiin.
TÄTÄ PAKOTTAVA KONTROLLI TARKOITTAA
Pakottava kontrolli tarkoittaa toisen henkilön itsemääräämisoikeuden rajoittamista esimerkiksi uhkauksella, painostuksella tai väkivallalla.
Oikeusministeriön vuonna 2023 teettämässä selvityksessä henkisen väkivallan rangaistavuudesta suositeltiin, että pakottava kontrolli lisättäisiin uutena rikosnimikkeenä. Kriminalisointimahdollisuuksia vasta selvitetään ja tälle selvitykselle on varattu aikaa vuoden 2026 loppuun saakka.
Kunniaan liittyvän väkivallan kokeneet eivät ole ainoita, joita valmistelussa otetaan huomioon. Uutta lakia laatiessa tarkastellaan myös lähisuhteissa ja hoivasuhteissa tapahtuvaa pakottavaa kontrollia, sekä tekoja, jotka tapahtuvat uskonnollisissa yhteisöissä, kun rikoksen tunnusmerkistö ei sellaisenaan kuulu esimerkiksi väkivaltarikoksen, vainoamisen tai ihmiskaupan alle.
Oikeusministeriön asiantuntija Julia Höyhtyän mukaan tällä hetkellä lainsäätäjän näkökulmasta selvitellään ovatko jo nykyiset voimassa olevat sääntelyt riittäviä ja esimerkiksi kriminalisointiperiaatteiden tarkastelua. Kyseessä on myös ilmiö, jota voi olla haastavaa kuvata oikeudellisesti riittävän tarkkarajaisesti.
Lähde: Kohti pakottavan kontrollin kriminalisointia -seminaari 16.10.2025. Seminaarin järjestivät yhteistyössä eduskunnan ihmisoikeusverkosto, Amnestyn Suomen osasto, Ihmisoikeusliitto ja Monika-Naiset liitto.
Kontrolli ulottuu kaikkialle
Kunniaan liittyvä väkivalta on piilorikollisuutta, ja sitä on usein hankala tunnistaa, Gerbert sanoo. Siitä on myös vaikea puhua suoraan esimerkiksi väkivallan pelossa.
Suomessa kasvoillaan kunniaan liittyvästä väkivallasta ovat puhuneet julkisuudessa poliitikko Eva Tawasoli ja Fenix Helsingin toiminnanjohtaja Ujuni Ahmed. Kumpikin nainen on toiminut asiassa ihmisoikeusaktivistina.
Tawasoli on kertonut, että perhe asetti hänelle tiukkoja kotiintuloaikoja, vaikka hän oli täysi-ikäinen. Länsimaalainen pukeutuminen ja huivista luopuminen johtivat myös kunniaväkivaltaan. Ahmed on puhunut julkisuudessa naisten ja tyttöjen sukuelinten silpomista vastaan.
Kuvituskuva. Getty Images
Väkivallan muodot ovat moninaisia, sanoo myös Natalie Gerbert.
”Lievimmillään” kunniaan liittyvä kontrolli voi tarkoittaa pukeutumisen ja sosiaalisten kontaktien rajoittamista. Jos kyseessä on aikuinen lapsi, kontrollointi voi koskea esimerkiksi sitä, saako hän osallistua opintoihin kuuluvaan työharjoitteluun työpaikalla, jossa on miehiä. Äärimmillään kunniaväkivalta voi johtaa kunniamurhaan tai itsemurhaan pakottamiseen.
– Kun puhumme kunniaan liittyvästä väkivallasta, meidän on ymmärrettävä mikä sen ytimessä on: kyse ei ole kunniasta siinä mielessä, että joku puolustaisi henkilökohtaista arvokkuutta.
– Kunnian puolustaminen tai palauttaminen toimii motiivina – syynä käyttää väkivaltaa oikeutetuksi ja hyväksytyksi perheen, suvun tai yhteisön silmissä. Tekojen motiivi usein jää piiloon, myös mahdollisessa rikosprosessissa.
Lain säätämisen näkökulmasta pakottava kontrolli on kinkkinen määriteltävä, sillä se ei ole kovin tarkkarajainen. Jo pelkästään itsemääräämisoikeuden liikkuva käsite voi olla hankala ja tulkinnanvarainen esimerkiksi lasten, vanhusten tai vammaisten henkilöiden kohdalla.
Valtionsyyttäjä Heidi Savurinne sanoo, että jos säädös saadaan aikaan, se varmasti lisäisi kansalaisten oikeusturvaa.
– On esimerkiksi tekoja, jotka eivät esimerkiksi täytä laittoman uhkauksen tunnusmerkistötekijöitä, kun toista ei uhata väkivallalla, mutta toisaalta tällainen menettely voisi olla suunnitellun pakottavaa kontrollia koskevan rikoksen osatekona, koska teolla saadaan kuitenkin esimerkiksi toinen toimimaan vastoin tahtoaan tai pelkäämään tai vastaavaa.