Yksi tämän vuoden petovahingoista on Pirkanmaalla poikkeuksellinen: ahman epäillään käyneen lehmien kimppuun.
Avaa kuvien katselu
Karhut ovat aiheuttaneet tänä vuonna noin 50 000 euron edestä vahinkoja. Arkistokuva. Kuva: All Over Press
Pirkanmaalla on sattunut tänä vuonna enemmän petovahinkoja kuin koko viime vuonna yhteensä.
Kuluvan vuoden aikana on tapahtunut 69 petovahinkoa tai -onnettomuutta, selviää maa- ja metsätalousministeriön riistavahingot.fi-palvelusta. Koko viime vuonna tapauksia oli 52 ja toissa vuonna 44.
Eniten murhetta on ollut karhuista, jotka ovat tänä vuonna aiheuttaneet 13 maatalousvahinkoa, 29 kotieläinvahinkoa ja yhden rautatieonnettomuuden. Vahingot ovat maksaneet noin 50 000 euroa.
– Karhut aiheuttavat vahinkoa lähinnä mehiläistarhoille ja heinäpaaleille, selittää Längelmäveden riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilö Reino Leinonen.
Suteen on tänä vuonna liittynyt Pirkanmaalla 14 kotieläinvahinkoa ja kolme tieliikenneonnettomuutta.
Susi on vahingoittanut lampaita, hevosia ja kahta koiraa. Susivahinkojen hintalappu on reilut 20 000 euroa.
Ilves puolestaan on aiheuttanut yhden kotieläinvahingon ja liittynyt seitsemään tieliikenneonnettomuuteen.
Ahmoja havaitaan Pirkanmaalla joka vuosi
Yksi alkuvuoden petovahingoista on Pirkanmaalla poikkeuksellinen. Ahman epäillään purreen useita lehmiä maatilalla Orivedellä maaliskuussa.
Petoyhdyshenkilö Reijo Leinonen vahvistaa tapauksen.
– Ahmasta oli vuorokautta aiemmin tehty havainto 4–5 kilometrin päässä. Jälkiä ei lumien lähdön jälkeen jäänyt.
Ahmoja havaitaan Pirkanmaalla joka vuosi, mutta kotieläinvahinkoja ne eivät ole aiemmin aiheuttaneet.
Leinosen mukaan ei ole täysin varmaa, että juuri ahma olisi vahingoittanut hiehoja. Se on kuitenkin läheisen havainnon takia oletettavaa.
Ahman puolesta puhuu sekin, että susi tai karhu olisi saanut aikaan pahempaa jälkeä, eikä ilves yleensä käy näin isojen eläinten kimppuun.
Leinosen mukaan ahmahavaintoja tehdään Pirkanmaalla joka vuosi, mutta vahinkoa ne eivät ole aiemmin aiheuttaneet.
– Ahma on levinnyt etelämmäs. Se on lähinnä haaskansyöjä, joka liikkuu susilaumojen perässä.
Havainnot ahmoista ovatkin lisääntyneet Etelä- ja Lounais-Suomessa samalla, kun susikanta on kasvanut, Leinonen sanoo.