Karhu on ollut Suomen kansalliseläin 40 vuotta. Se valittiin äänestyksellä. Tämän jutun lopussa voit antaa oman mielipiteesi kansalliseläimestä.
Avaa kuvien katselu
Saimaannorpan kanta on vahvistunut suojelun ansiosta, mutta kanta on yhä haavoittuvainen. Saimaalla elää noin 500 saimaannorppaa. Kuva: Juha Metso / All Over Press
Juttu tiivistettynä
- Etelä-Savon maakuntajohtaja Heini Utunen ehdottaa saimaannorpan nimeämistä Suomen kansalliseläimeksi karhun sijaan.
- Karhu on ollut Suomen kansalliseläin vuodesta 1985 asti.
- Utunen korostaa saimaannorpan suomalaisuutta, suomalaisten laajaa tukea saimaannorpan suojelulle sekä karhun kyseenalaista asemaa.
- Saimaannorppa valittiin Etelä-Savon maakuntaeläimeksi syyskuussa.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Etelä-Savon maakuntajohtaja Heini Utunen haluaisi tehdä saimaannorpasta Suomen kansalliseläimen karhun sijaan.
Karhu valittiin Suomen kansalliseläimeksi vuonna 1985 Suomen Luonnonsuojeluliiton ja Helsingin Sanomien järjestämässä äänestyksessä. Tuolloin noin 23 000 suomalaista antoi äänensä.
Karhu voitti äänestyksen ylivoimaisesti, mutta norppa tuli toiseksi.
– 40 vuoden jälkeen olisi hyvä aika miettiä asiaa uudelleen, Utunen pohtii.
Utusen ei ole tarkoitus tehdä asiasta mitään virallista ehdotusta, vaan ainoastaan avata asiasta laajempi keskustelu. Hän toivoo, että esimerkiksi Suomen Luonnonsuojeluliitto kiinnostuisi aloitteesta.
Avaa kuvien katselu
Maakuntajohtaja Heini Utunen on saanut lahjaksi lukuisia norppa-esineitä. Käsissään hänellä yksi mieluisimmista. Kuva: Esa Huuhko / Yle
Etelä-Savon maakuntavaltuusto valitsi saimaannorpan Etelä-Savon maakuntaeläimeksi syyskuussa.
Tämän jälkeen Utunen on omien sanojensa mukaan saanut valtavasti palautetta ympäri Suomen. Palautteissa ihmiset ovat kiitelleet häntä saimaannorpan näkyvyyden lisäämisestä. Palaute kirvoitti hänet kyseenalaistamaan Suomen kansalliseläimen.
– Norppa yhdistää ihmisiä tavalla, jota aika harvassa asiassa näen, Utunen sanoo.
Norppa herättää Utusen mukaan ulkomaillakin hyvin positiivisia mielikuvia.
Avaa kuvien katselu
Karhun asema kansalliseläimenä on epävirallinen, mutta vakiintunut. Kuva: Annika Sorjonen / Korkeasaaren eläintarhaKyseenalainen karhu
Utusen mukaan perusteita vaihdolle on useita: ympäristöarvojen tärkeys, saimaannorpan suomalaisuus, suomalaisten laaja tuki saimaannorpan suojelulle sekä karhun kyseenalainen asema.
Uuden tutkimuksen mukaan saimaannorppa on Suomen ainut kotoperäinen nisäkäs.
– Nykyään ympäristöarvot, luonnonsuojelu sekä ihmisen ja eläimen symbioosia ymmärretään paremmin kuin 1980-luvulla. Ne ovat jopa osa koulujemme opetussuunnitelmaa. Siksi on myös tärkeää pitää uhanalaisia lajeja esillä.
Utusen mukaan petoeläimenä karhu herättää hyvin kyseenalaisia tunteita, ja karhujen tekemät vahingot ovat yleisiä. Sen sijaan saimaannorppa mielletään rauhalliseksi eläimeksi, joka ei uhkaa ketään.
– Karhu on myös Venäjän ja Valko-Venäjän kansalliseläin, joten voisi miettiä, haluammeko olla siinä joukossa.
Kansalliseläimiä on suurella osalla maailman valtioista. Suosituimpia kansalliseläimiä ovat leijona ja kotka. Kenties erikoisin kansalliseläin on Skotlannissa, jossa virallinen kansalliseläin on yksisarvinen.
Suomessa on aiemminkin pyritty vaihtamaan kansallissymboli. Kansallislaulun vaihtaminen Maamme-laulusta Finlandia-hymniin on poikinut kansalaisaloitteita ainakin vuosina 2014 ja 2024.
Suomen vakiintuneet kansalliseläimet:
Kansalliseläin: Karhu
Kansallislintu: Laulujoutsen
Kansallishevonen: Suomen kylmäverinen (suomenhevonen)
Kansallishyönteinen: Seitsenpistepirkko
Kansalliskala: Ahven
Kansalliskoira: Suomen pystykorva
Kansallisperhonen: Paatsamasinisiipi
Kaikki näistä eläimistä eivät ole virallisia kansalliseläimiä, mutta ovat vuosien saatossa vakiinnuttaneet asemansa.
Operaatio Norppa on Petteri Saarion dokumenttielokuva saimaannorpasta ja norpalle omistautuneista tutkijoista, viranomaisista ja vapaaehtoisista norpansuojelijoista.
