Juttu tiivistettynä
- Euroopan maat etsivät nopeasti kymmeniä miljardeja euroja, jotta Ukraina selviää taloudestaan ensi keväänä.
- Yhdysvaltain taloudellinen tuki Ukrainalle loppuu, mikä lisää painetta Euroopan maille.
- EU on kehittämässä Ukrainalle korkovapaata 140 miljardin euron sotakorvauslainaa, joka hyödyntäisi Venäjältä jäädytettyjä varoja.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Euroopan mailla on kiire löytää kymmeniä miljardeja euroja, ennen kuin Ukrainan valtion rahat loppuvat ensi keväänä.
Syynä rahapulaan on se, että Yhdysvaltain rahallinen tuki Ukrainalle on loppumassa. Yhdysvaltain edellisen presidentin Joe Bidenin aikana myönnetyt sotilasavustuspaketit loppuvat syksyn mittaan, eikä uusia ole tulossa.
Presidentin Donald Trumpin hallinto on edelleen valmis myymään aseita ja toimittamaan Ukrainalle tiedustelutietoa, mutta Euroopan maiden kustannuksella.
– Silloin alkaa tämä Trumpin hallinnon jo vaalikampanjan aikana sanoma viesti, että Euroopan maiden pitää maksaa Euroopan alueella käytävän sodan kustannukset. Ja tämä on fakta, joka ei muuksi muutu kiertelemällä, puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoi viime viikon keskiviikkona Brysselin Nato-kokouksessa.
Tämä asettaa paineita valtionvelkansa kanssa kamppaileville eurooppalaisille Nato-maille, joiden pitäisi samaan aikaan kasvattaa myös omia puolustusmenojaan.
Näin Yhdysvaltojen tuki Ukrainalle on hiipunut:
Ukrainan rahat ovat loppumassa keväällä
Sodan painaman Ukrainan valtiontalous ei selviä ilman ulkoista rahoitusta.
Tämän vuoden arvio tuen tarpeesta on 40 miljardia dollaria, jotta se kykenee kattamaan puolustusmenot, palkat ja eläkkeet sekä korjausrakentamisen ja muut rahoitustarpeet.
– Nykyisillä rahoillaan Ukraina pärjäisi ehkä ensi vuoden maaliskuun tai huhtikuun loppuun, arvioi vanhempi ekonomisti Sinikka Parviainen Suomen Pankista.
Parhaillaan Ukraina käy tärkeitä neuvotteluja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n lainaohjelmasta. Ohjelma ei sinällään ole hyvin mittava, mutta se avaisi ovia muulle rahoitukselle.
Ukrainan valtiovarainministeriö on arvioinut, että vuosina 2026–2029 Ukraina tarvitsisi noin noin 130–150 miljardia euroa.
Avaa kuvien katselu
Leijonanosa Venäjän keskuspankin jäädytetyistä varoista on belgialaisen Euroclear-arvopaperikeskuksen hallussa. EU-komissio etsii keinoja käyttää varoja Ukrainan tukemiseen. Kuva: Werner Lerooy / AOPVenäjän jäädytetyt varat yritetään saada Ukrainan tueksi
Merkittävä askel olisi, jos EU-maat saisivat aikaan yhteisymmärryksen Ukrainalle annettavasta korkovapaasta niin sanotusta sotakorvauslainasta.
Uutissivusto Politicon tietojen mukaan sopu olisi etenemässä jo tänään torstaina EU-huippukokouksessa.
Lainan suuruudeksi on arvioitu noin 140 miljardia euroa. Se pohjautuisi Venäjän jäädytettyihin varoihin.
Näin mutkikas järjestely toimisi:
Merkittävin osa Venäjän keskuspankin lännessä jäädytetyistä rahoista makaa Belgiassa sijaitsevassa Euroclear-arvopaperikeskuksessa. Pienempiä summia on muissa länsimaissa.
EU ei halua suoraan takavarikoida varoja, jottei se aiheuttaisi pakoa EU-valtioiden velkakirjoista.
Ajatuksena on, että varat lainattaisiin Euroclear-arvopaperikeskukselta EU:lle. Euroclear saisi EU-maiden ja joidenkin G7-talousmahtimaiden, kuten Britannian, takaaman velkasitoumuksen, The Guardian kertoo.
Ukraina maksaa lainan takaisin vain, jos Venäjä lopettaa hyökkäyssotansa ja maksaa sotakorvaukset Ukrainalle.
EU- ja G7-maiden takaus tarvitaan siltä varalta, että EU:n pitäisi palauttaa rahat Venäjän keskuspankille.
Belgia ei halua jäädä yksin vastuuseen, jos se yhtäkkiä määrätään palauttamaan rahat.
Venäjä on uhkaillut kovilla seurauksilla, jos järjestely toteutuu, ja vielä lokakuun alussa Belgian pääministeri varoitti sen riskeistä:
Venäjä on uhannut vastatoimilla, jos sen jäädytettyihin varoihin kosketaan. Belgia toivoo, että EU-maat kantavat vastuun yhdessä.
Politicon tietojen mukaan myös Belgia on nyt hyväksymässä hankkeen etenemisen. Aloitteen kirjaaminen laiksi voi kuitenkin viedä vielä useita viikkoja ja vaatia lisäneuvotteluja.
Keskustelua käydään myös rahojen kohteesta
EU-maat keskustelevat myös siitä, miten rahat käytettäisiin. Esimerkiksi Saksa suuntaisi varoja sotilaskalustoon, Ranska toivoisi Euroopassa valmistettujen aseiden suosimista ja Ruotsi ja Hollanti ovat toivoneet Ukrainalle vapautta päättää itse varojen käytöstä.
On esitetty, että osa lainasta käytettäisiin yhdysvaltalaisaseiden ostoon Ukrainalle. Se voisi olla poliittinen ele, jolla pidetään Yhdysvaltoja mukana Ukrainan tukemisessa.
Komissio pyrkii siihen, että mikään yksittäinen jäsenmaa ei voisi veto-oikeudellaan vesittää ratkaisua.
– Näkisin sen hyvänä kompromissina. Nämä rahamäärät ovat kuitenkin sellaisia, että se antaisi näkymää ja vakautta ainakin pariksi kolmeksi vuodeksi eteenpäin, ekonomisti Sinikka Parviainen sanoo.
Elleivät EU-maat pääsekään lainasta sopuun, tilanne menee hankalaksi.
– Ukraina joutuisi elämään ehkä kuukauden–parin syklissä valtiosektorin palkkojen kanssa ja sillä voisi olla vaikeuksia rekrytoida sotilaita, Sinikka Parviainen sanoo.
Avaa kuvien katselu
Venäjä on kiihdyttänyt taas iskujaan Ukrainan energiainfrastruktuuria vastaan. Pääkaupungissa Kiovassa sähköt olivat poikki Venäjän ilmaiskujen jälkeen 10. lokakuuta. Kuva: Sergey Dolzhenko / EPAUkrainan talous on pysynyt yllättävän vakaana
Ukrainan talous on selvinnyt sodan oloissa yllättävänkin hyvin. Ukraina on onnistunut välttämään sotaa käyviä maita usein uhkaavan hyperinflaation.
Ukrainan talous kasvoi alkuvuonna noin prosentin verrattuna edellisvuoteen, mikä oli hieman odotuksia alhaisempaa.
Taustalla oli Venäjän lisääntynyt pommituskampanja erityisesti kaasuinfrastruktuuria kohtaan sekä vaikeista sääolosuhteista johtuneet maatalouden vaikeudet.
Suomen pankin ekonomisti Sinikka Parviainen sanoo, että tilanne ei ole yhtä paha kuin viime vuonna. Silloin Venäjä maaliskuusta lähtien tuhosi noin puolet Ukrainan energiantuotannon kapasiteetista.
– Siitä selvittiin yllättävän hyvin. Ukraina sai paljon ulkomaista materiaaliapua energiansektorin korjauksiin ja erityisesti energiantuotannon hajauttamiseen, Parviainen sanoo.
Jopa rahoitusta suurempi ongelma Ukrainalle saattaa kuitenkin olla työvoimapula sekä siviili- että sotilassektorilla.
Avaa kuvien katselu
Ukraina on onnistunut sodan aikana kehittämään omaa asetuotantoaan. Ranskan Eurooppa- ja ulkoministeri Jean-Noël Barrot tutustui ukrainalaisiin drooneihin näyttelyssä Kiovassa 21. heinäkuuta. Kuva: Sergey Dolzhenko / EPASotilastuki heikkeni kesäkuukausina
Ukrainalle annettavaa tukea seuraava Kiel-instituutti raportoi tässä kuussa, että länsimaiden sotilastuki Ukrainalle laski heinä-elokuussa peräti 43 prosenttia vuoden alkupuoliskolta. Pelkästään Euroopan maiden sotilastuki heikkeni peräti 57 prosenttia.
Vielä vuoden alkupuoliskolla Euroopan maat olivat onnistuneet korvaamaan Yhdysvaltain tuen heikkenemisen.
Suurin osa sotilastuesta heinä-elokuussa tuli Naton PURL-aloitteesta, jossa muut Nato-maat ostavat aseita Yhdysvalloista ja lahjoittavat ne Ukrainalle.
Brysselissä puolustusministeri Häkkänen vaati Etelä- ja Länsi-Euroopan maita mukaan ja taakanjakoa suhteessa kansantalouden kokoon.
– Tässä pitää tehdä mielellään EU-tasoinen iso rahoituspäätös vuositasolle 40–50 miljardia, ja jakaa se jäsenmaiden kansantalouden suhteessa.