Juttu tiivistettynä
- Suomen talouskeskustelu on liian synkkää, sanoo tutkija Ilja Kavonius.
- Kavonius vertaa Suomea Ruotsiin ja toteaa, että suomalaisilla menee useilla mittareilla paremmin.
- Työttömyys on Suomessa korkeaa, mutta kuluttajilla on käytettävissä enemmän rahaa kuin Ruotsissa.
- Kavonius uskoo, että Suomella on mahdollisuus talouskasvuun, kun kulutus lähtee kasvuun.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Taloudesta puhutaan Suomessa turhan synkin äänenpainoin. Suomi ei ole yksin kurjan taloustilanteensa kanssa, vaan muillakin mailla on yhtä lailla hankalaa.
Näin sanoo tutkija Ilja Kavonius Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksesta.
– Ongelma talouskeskustelussa on, että poimitaan asiat, jotka vahvistavat synkkää argumenttia. Tulee tunne, että olemme yksin rotkon partaalla ja romahtamassa, Kavonius sanoo.
Kavonius haluaa tuoda keskusteluun myönteisemmän näkökulman. Hän sanoo, että suomalaisilla menee laajemmalla mittaristolla tarkasteltuna hyvin, jopa verrattuna Ruotsiin.
– Keskivertoruotsalaisella menee monessa mielessä huonommin kuin keskivertosuomalaisella, sanoo Kavonius.
Näin on Kavoniuksen mukaan siitä huolimatta, että naapurissa talouden keskeinen mittari eli bruttokansantuote on kasvanut Suomea nopeammin. Suomi on jäänyt kasvussa jälkeen myös muista verrokkimaista.
Kavonius pitää bruttokansantuotetta hyvänä talouden mittarina, mutta kotitalouksien hyvinvoinnista se ei kerro paljoa.
Kavoniuksen mielestä sitä pitäisi tarkastella laajemmin: tulojen, kulutuksen, varallisuuden ja niiden jakautumisen näkökulmasta.
Niillä mittareilla Suomi ohittaa paikoin Ruotsin.
Ilja Kavonius toimii johtavana ekonomistina Euroopan keskuspankissa. Tässä jutussa hän puhuu kuitenkin toisessa työroolissaan eli tutkijana. Arviot eivät edusta EKP:ta.
Avaa kuvien katselu
Kavonius on kirjoittanut kotitalouksista kahdessa tuoreessa artikkelikokoelmassa, Suomen nykyaikaistajat (toim. Visa Heinonen ja Mika Pantzar) ja Helsingin yliopiston julkaisemassa Mitä kuuluu Suomi? Kuva: Harri Fagerholm / YleSuomi toipuu vieläkin Nokiasta
Mennään hyviin talouslukuihin pian, mutta kerrataan ensin synkät.
Kavonius vahvistaa, että talouden iso kuva on kurja. Työttömiä on jo Euroopan toiseksi eniten.
Kaiken keskellä Petteri Orpon (kok.) hallitus on leikannut rajummin kuin muissa maissa on tehty. Leikkaukset ovat vieneet työpaikkoja ja lisänneet muun muassa köyhien lapsiperheiden määrää.
Kova leikkauspolitiikka on saanut suomalaiset myös pihistelemään kulutuksessa, kun muualla Euroopassa on jo avattu kukkaron nyörit.
Kulutus eli esimerkiksi kotimaisten palveluiden ostaminen olisi suoraan avain talouden piristymiseen.
Suomessa talouden hyvä kehitys on oikeastaan ollut jäissä jo pian parikymmentä vuotta.
Kasvu loppui muiden maiden tavoin globaaliin finanssikriisiin vuonna 2008, mutta Suomi pääsi jaloilleen muita maita hitaammin.
Syy hitaaseen toipumiseen on ollut globaalin kriisin sijaan Nokian matkapuhelinbisnes ja metsäteollisuus, jotka molemmat romahtivat samoihin aikoihin.
Alat veivät hetkessä mukanaan massoittain työpaikkoja. Uusia yrityksiä ja työpaikkoja alkoi syntyä, mutta hitaasti.
Suomi oli talouslukujen perusteella pohjalla vuonna 2015. Kasvu alkoi, mutta se katkesi pandemiaan, Venäjän hyökkäykseen ja energiakriisiin.
Ruotsissa 45 miljardööriä, eikä se ole hyvä merkki
Kavonius vertaa Suomea juuri Ruotsiin, koska se porskuttaa monen mielikuvissa paremmin.
Esimerkiksi tuloerot ovat kasvaneet Ruotsissa kovaa vauhtia. Suomessa näin ei ole käynyt.
Kavonius sanoo, että Ruotsi on varallisuuden jakautumista tarkasteltaessa yksi länsimaiden epätasa-arvoisimmista maista Yhdysvaltojen lisäksi.
Varallisuuserot ovat toki kasvaneet myös Suomessa ja länsimaissa yleisestikin, mutta Ruotsissa kasvu on roima.
Kavonius sanoo, että erot vaikuttavat yhteiskuntarauhaan ja sitä kautta talouteen.
– Empiirisesti on viitteitä, että suurten varallisuus- ja tuloerojen maissa yhteiskunta on epästabiilimpi. Tällä voi olla negatiivisia vaikutuksia myös muualle talouteen.
Kavoniuksen mukaan suomalaisilla on myös enemmän rahaa käytössään kuin ruotsalaisilla.
Ruotsalaisten varallisuus on keskiarvon perusteella suomalaisia suurempi, mutta kun katsotaan sen sijaan mediaania, ruotsalaiset kotitaloudet ovatkin köyhempiä.
Mediaani tarkoittaa keskimmäistä lukua. Se kuvaa keskituloista paremmin kuin keskiarvo, sillä keskiarvoon vaikuttaa rikkaiden määrä.
Talouslehti Forbesin tuoreen listauksen mukaan Ruotsissa on 45 miljardööriä, kun Suomessa heitä oli vain seitsemän.
Suomalaisille jää kulutukseen ruotsalaisia suurempi rahasumma, kun huomioidaan muun muassa korkomenot, verot, tulonsiirrot sekä hintataso, joka on Ruotsissa Suomea korkeampi.
Korkomenoja syntyy, sillä ruotsalaistaloudet ovat suomalaisia velkaantuneempia, Kavonius sanoo.
On toki selvää, että myös huonosti toimeentulevien määrä on Suomessa hallituksen leikkausten myötä kasvanut.
Kavoniuksen luvut ovat myös tuoreimmat tilastoista saatavilla olevat eli vuodelta 2023, joten hallituksen toimet eivät näy niissä.
Kavoniuksen mukaan iso kuva on lukujen viipeestä huolimatta sama.
Suomen Pankin tilastot kertoivat hiljattain, että suomalaisille on kertynyt historiallisen suuri määrä rahaa pankkitileille.
Kotitaloudet, joiden tulot sallisivat suuremman kulutuksen, ovat toisin sanoen säästäneet aiempaa enemmän.
– Suomalaisten kotitalouksien resilienssi on kokonaisuudessaan kasvanut, Kavonius sanoo.
Pankkitileille kerääntyneet säästöt voivat tarkoittaa sitä, että kun yksityinen kulutus lopulta lähtee kasvuun, se todella kasvaa.
Kasvu on Kavoniuksen mukaan hyvää, sillä se osuu kotimaisiin yrityksiin ja palveluihin.
Kotitalouksien kulutuksen suhde bruttokansantuotteeseen on jopa yli puolet.
– Kun kotitaloudet lähtevät käyttämään säästöjään ja paikkaamaan tarpeitaan investoida tai uusia kulutustavaroitaan, se on hyvin merkittävä kasvun lähde.
Kestävä eläkejärjestelmä vapauttaa rahaa kuluttamiseen
Kavonius sanoo, että vaikka Suomessa julkinen velka kasvaa jo nopeammin kuin muissa EU-maissa, investointivelkaa on monia Euroopan maita vähemmän.
Investointivelka tarkoittaa esimerkiksi julkisia korjaustarpeita.
Kavonius ottaa esimerkiksi toisen asuinmaansa Saksan, jossa raideinfraa ja koulurakennuksia odottaa iso uusimisurakka. Saksa joutui päättämään jätti-investoinnista myös puolustukseensa.
– Samanlaisia ongelmia on myös Suomessa, mutta niiden mittakaava on paljon pienempi.
Kavonius nostaa esiin myös eläkejärjestelmän. Järjestelmän kantokykyä on Suomessa epäilty usein, mutta se kuuluu yhä maailman kestävimpien joukkoon.
Järjestelmässä on myös puoli, joka avittaa kotitalouksia.
Suomessa työntekijät maksavat eläkevarat suoraan palkastaan. Eläkevakuutusyhtiöt hoitavat sijoittamisen ja kantavat riskin.
Keski-Euroopan työeläkejärjestelmissä taas ei ole lähes lainkaan kertyneitä varoja. Etuudet maksetaan suoraan työeläkemaksuista.
– Ikääntymisen tuomat haasteet heijastuvat täysimittaisesti joko maksuihin, etuuksiin tai eläkeikään. Tai sitten niitä joudutaan paikkaamaan valtion budjettivaroista.
Esimerkiksi Saksassa suuret ikäluokat ovat syntyneet 1960–luvulla. Ne siirtyvät eläkkeelle vasta nyt toisin kuin Suomessa.
Epäluottamus järjestelmään on saanut saksalaiset ottamaan kalliita eläkevakuutuksia tai muuten säästämään vanhuuden varalle, Kavonius sanoo.
Suomessa kuluttaja voi käyttää rahan johonkin muuhun.
Kavonius sanoo myös, että ennen koronapandemiaa alkaneen kasvun siemenet ovat kriisien aikanakin itäneet.
Samaa on nostanut esiin tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta. Malirannan mukaan Nokiasta ja metsäteollisuuden romahduksesta toipuminen on jatkunut talouden shokeista huolimatta.
Talouskasvun ainekset kytevät suomalaisten nuorten yritysten joukossa. Maliranta kehottaa katsomaan pidempää kuin muutaman vuoden kasvukäyrää.
– Suomella on hyvät kasvuedellytykset seuraavan kymmenen vuoden aikana. Ei ole tullut mitään sellaista tietoa, joka olisi kumonnut niitä perusteita, Maliranta sanoo.
Mika Maliranta arvioi jo vuosi sitten, että uudet yritykset voimistavat Suomen talouskasvua.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.