Työttömyysluvut huitelevat tällä hetkellä ennätysluvuissa Helsingissä.
Kaupungin työttömyysaste oli tämän vuoden syyskuussa 13,4 prosenttia, mikä oli 1,7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin.
Helsingin demarit esittää työttömyyden torjumiseen kaupungin omien, jo suunniteltujen rakentamiskohteiden vauhdittamista ja aikaistamista.
– Toivomme voivamme selvittää talousarvioneuvotteluissa, onko prosessien etenemistä mahdollista vauhdittaa, kun kaupunki investoi erilaisiin rakennus- ja korjaushankkeisiin. Tällä olisi elvyttävä vaikutus rakennusalan vaikeaan työllisyystilanteeseen, toteaa Helsingin demareiden ensimmäinen varapuheenjohtaja Niilo Toivonen.
Rakentamisala on viime vuosina takkuillut. Alalla on kuitenkin merkittäviä työllisyysvaikutuksia, sillä se on merkittävä työllistäjä.
Helsingin pormestari Daniel Sazonov (kok.) julkisti tällä viikolla esityksensä Helsingin talousarvioehdotukseksi ensi vuodelle.
Helsingissä neuvottelut talousarviosta alkoivat perjantaina 24. lokakuuta ja päättyvät todennäköisesti maanantaina.
Ensi vuoden talousarvioesityksen hyväksyy kaupunginhallituksen jälkeen lopullisesti kaupunginvaltuusto marraskuussa.
Valtio on viime aikoina monella tavalla heikentänyt kohtuuhintaisen asumisen tukemista.
Esimerkiksi valtion Helsingin asumisoikeusasuntojen (Haso) uusia asuntoja koskeva korkotukilainoihin liittyvä tuki loppuu ensi vuoden alussa.
Myös valtion Helsingin kaupungin asunnoille (Heka) myöntämä tuki saattaa lähivuosina romahtaa, mikäli hallituksen korkotukivaltuuksiin tekemät suunnitelmat toteutuvat. Heka on rahoittanut kaikki uudiskohteensa ja perusparannuksensa korkotukilainoilla.
Demarit esittelee Helsingin Uutisille omat lääkkeensä työttömyyden hoitoon eli viisi keinoa, jolla työttömyyttä saataisiin laskuun. Puolue haluaa lisätoimia tilanteen korjaamiseksi.
– Haluamme, että budjettineuvotteluissa teemme päätöksiä työttömyyden hoitamisen osalta. Petteri Orpon hallituskaan ei ole omilla toiminnallaan helpottanut tätä tilannetta. Helsinki kärsii tästä, Toivonen sanoo.
Puolue näkee syiksi ilmiön taustalla muun muassa koronapandemian, jota edeltävälle tasolle työllisyydessä ei olla vieläkään palattu ja talouden vaikean tilanteen, jonka myötä erityisesti pitkäaikaistyöttömyys ja nuorisotyöttömyys ovat kasvaneet.
Erityisenä huolenaiheena puolue pitää nuorisotyöttömyyden kasvua.
– Nuorisotyöttömyydellä on merkittäviä vaikutuksia nuorten hyvinvointiin, yhteenkuuluvuuden tunteeseen ja osallisuuteen. Erityisesti nuorilla työttömyys lisää syrjäytymisen riskiä.
Yksi keino taklata nuorisotyöttömyyttä olisi puolueen mukaan laajentaa ja vahvistaa ensi vuoden alussa käyttöön tulevaa nuorten työllisyyssetelin käyttöä ja myöntämällä siihen lisää rahaa.
– Nuorisotyöttömyyden torjuntaan pitää varata kaupungin budjetissa riittävä rahoitus. Haluamme setelin pikapikaa käyttöön ja siihen tarvitaan lisää varoja. On selvää, että raha ei tule riittämään.
Valtio on varannut setelin käyttöön koko maassa 30 miljoonaa euroa. Kunnat maksavat setelistä osan.
Seteli on tarkoitettu kaikille alle 29-vuotiaille pitkäaikaistyöttömille.
Nuorten työttömien määrä kasvoi Helsingissä 34 prosenttia vuoden takaisesta.
Työttömyydestä aiheutuvat kustannukset ovat Toivosen mukaan Helsingille mittavat.
– Työttömyys vaikuttaa kaupungin elinvoimaan, veropohjaan ja palveluiden rahoittamiseen. Verotulot pienenevät. Joka seitsemäs helsinkiläinen on työtön. Siksi haluamme tähän kiireisesti toimia. Helsingissä on tällä hetkellä joukkotyöttömyyttä. Kaupungin tulee vastata siihen nyt aivan erityisellä tavalla.
Kolmas keino olisi uuden työllisyyspalveluliikelaitoksen eli entisten TE-palveluiden kasvattaminen.
Palvelun järjestämisvastuu siirtyi tämän vuoden alussa valtiolta kunnille. Helsinki on yksin oma alueensa. Pisteet ovat ruuhkautuneet.
– Resurssien tulee vastata uuteen tilanteeseen eli kasvaneeseen työttömyyteen. Vain näin voimme varmistaa riittävät ja laadukkaat työllisyyspalvelut kaupunkilaisille.
Neljäs keino olisi koulutuspaikkojen lisääminen työvoimapula-aloille. Sellaisia ovat esimerkiksi varhaiskasvatus, sosiaali- ja terveysala sekä ICT- eli tieto- ja viestintäteknologia-ala.
– Näillä aloilla tulee tehdä vahvempaa yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Voimme räätälöidä uudelleenkoulutettaville koulutusohjelmia, jotta se ei jäisi ainakaan osaamisesta kiinni, etteivät ihmiset pääse töihin. Emme halua, että työllistyminen jää osaamisesta kiinni.
Demarit ajaa Helsinkiin myös niin sanottua ”Espoon mallia”. Se liittyy korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymiseen.
– Toivomme, että Helsinki selvittää Espoon kaltaisen maahanmuuttajien osaamiskeskuksen rakentamista. Aina ei tarvitse keksiä uutta. Joskus voidaan katsoa, missä muut ovat onnistuneet. Haluaisimme, että Helsinkiin tulisi samanlainen, Toivonen toteaa.
Työttömiä ulkomaalaisia oli Helsingissä 11 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.
Osaamiskeskus OSKEO perustettiin Espooseen vuonna 2021.
Toivonen sanoo kuulleensa hyvää osaamiskeskuksen työllisyyttä edistävistä tuloksista.
Keskus on tarjonnut maahanmuuttajataustaisille korkeakoulutetuille tukea työnhakuun, kuten uraneuvontaa, vertaistukea ja erilaisia rekrytointitapahtumia.
– Siellä on mahdollisuus saada ihmisiä takaisin työelämään. Helsingin pitää nyt kääntää kaikki kivet työllisyyden vahvistamiseksi. Tämä on yksi keino siihen.
Verrattuna vuoden takaiseen 50-vuotiaiden työttömien määrä kasvoi 14 prosenttia ja 25–49-vuotiaiden työttömien määrä lisääntyi 17 prosentilla.
Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi 38 prosentilla vuoden takaisesta. Työttömiä oli Helsingissä syyskuussa 7 100 enemmän kuin vuosi sitten.
Myös avoimia työpaikkoja oli tänä vuonna vähemmän kuin viime vuonna. Laskua oli 42 prosenttia.
Tilastotiedot perustuvat kaupungin julkaisemaan työnvälitystilastoon.