Euroopan unionin johtajat sopivat tällä viikolla sitoutumisesta Ukrainan taloudelliseen tukemiseen seuraavien kahden vuoden aikana. Päätös syntyi EU-johtajien huippukokouksessa Brysselissä. EU-maista vain Unkari jättäytyi sopimuksen ulkopuolelle.
Ukraina tarvitsee merkittävää taloudellista ja materiaalista tukea puolustautuakseen Venäjän hyökkäystä vastaan. Vastuu tuesta on siirtynyt pitkälti Euroopalle, kun Yhdysvallat on vähentänyt merkittävästi omaa panostaan.
Amerikkalaisia aseita viedään toki jatkuvasti Ukrainaan, mutta lasku niistä lankeaa eurooppalaisille maille. On kuitenkin rajansa, kuinka pitkään Euroopan piikkiä voidaan pitää auki.
On tärkeää, että EU-maat nyt sitoutuivat Ukrainan tukemiseen. Se kertoo tahdosta auttaa. Yksi merkittävä askel jäi kuitenkin ottamatta. Brysselin huippukokouksessa oli tarkoitus sopia myös Euroopan antaman tuen rahoituksesta, mutta se jäi auki.
Aikomus oli hyödyntää Venäjän keskuspankilta jäädytettyjä varoja, joita on EU:n alueella yli 300 miljardia euroa. Käteisenä tästä summasta on 140 miljardia. Varoja hoitaa Euroclear-arvopaperikeskus Brysselissä.
EU:n komission tekemä suunnitelma oli näppärä: Euroclear olisi sijoittanut Venäjän miljardit nollakorkoisiin velkakirjoihin, joille olisi annettu EU-maiden takaus. Näin saadut varat puolestaan olisi annettu Ukrainalle korottomana lainana.
Ukrainan saamien miljardilainojen takaisinmaksu olisi sidottu siihen, että Venäjä lopettaa sodan ja maksaa Ukrainalle sotakorvauksia. Ukraina olisi voinut kuitata lainat sotakorvausvaroilla.
140 miljardin euron suuruinen rahoitussuunnitelma kaatui kuitenkin Belgian vastustukseen. Euroclear-keskus sijaitsee Belgiassa, ja maa piti ratkaisua liian isona riskinä.
Belgian pääministeri Bart de Wever vakuutti, ettei Belgia haluaisi palauttaa euroakaan Venäjän jäädytettyjä varoja. Hänen mukaansa suunnitelman laillisuus on kuitenkin epäselvällä perustalla.
EU:n, lähinnä komission tehtävä on nyt joko keksiä vaihtoehtoisia ratkaisuja tai selvittää laillisuusasiat niin, että ratkaisu käy myös Belgialle.
Moraalisesti asia näyttää selkeältä: Venäjä käy laitonta hyökkäyssotaa, rikkoo kansainvälistä oikeutta ja syyllistyy sotarikoksiin. Olisi aivan oikein, että Venäjältä jäädytetyt varat siirrettäisiin Ukrainan käyttöön.
Rahoitusratkaisua odotettaessa on syytä kiristää talouspakotteita Venäjää vastaan. Ne ovat tähän mennessä olleet osin hampaattomia. Eurooppaan on esimerkiksi edelleen virrannut venäläistä LNG-kaasua suuria määriä.
Jämäköitymistä on kuitenkin tapahtunut. EU-maat sopivat tällä viikolla, että ne lopettavat venäläisen öljyn, kaasun ja nesteytetyn kaasun tuonnin ensi vuonna. Päätökseen tosin asetettiin kahden vuoden siirtymäaika.
Yhdysvallat puolestaan asetti uusia pakotteita kahdelle Venäjän öljyjätille, valtio-omisteisille Lukoilille ja Rosneftille.