Kuivuus ja paikalliset rankkasateet ovat vuorotelleet Uudellamaalla tämän kesän aikana. Nummenpäässä Lepsämänjoen veden pinnankorkeus on voinut nousta sateiden seurauksena muutamassa päivässä 80-100 cm. Nopeat pinnanvaihtelut liittyvät tehokkaaseen ojitukseen ja valumavesien nopeaan virtaukseen sivu-uomista pääuomaan.
Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen hankkeessa kartoitettiin viime vuonna paikkoja, joissa valumavesiä voitaisiin viivyttää ja siten pienentää tulvariskiä alajuoksulla. Hankkeeseen lähti mukaan yksityisiä maanomistajia sekä Nurmijärven kunta.
– Nurmijärven kunta on ollut kiitettävästi mukana ympäristön- ja vesiensuojeluhankkeissa, joten mukaan lähtö ei yllättänyt lainkaan, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n vesistöasiantuntija Paula Luodeslampi sanoo.
Vesien viivytyksellä luontaisesti kosteissa paikoissa voidaan Luodeslammen mukaan vähentää vesien tulvimista kiinteistöille ja pelloille. Myös syvissä peltonotkelmissa voidaan viivyttää vesiä padottamalla ja varastoimalla vesiä uomaan.
– Tällöin tulee kuitenkin huomioida, ettei viljelylle aiheuteta haittaa. Luontaisesti kosteilla paikoilla on myös rikas eliöyhteisö ja erilaisia kasvi- ja eliölajeja kuin kuivissa ympäristöissä, Luodeslampi sanoo.
Viivytys tehdään kevyin ja luonnonmukaisin toimenpitein, pääosin padottamalla ja viivyttämällä vettä kovien sateiden aikana sivu-uomissa, joihin ei nouse kalaa.
– Puustoon ei kosketa, jotta varjostus uoman ympärillä säilyy. Veden viivytyksellä tasataan virtaamia, mistä on hyötyä luonnolle ja viljelyksille, Luodeslampi sanoo.
Vesiä viivytetään tekemällä pieniin sivu-uomiin v-patoja tai kaventamalla uomaa puu- tai kiviaineksella siten, että sateiden aikana vesi nousee uomassa tai tulvii luontaisesti kostealle metsä- tai suoalueelle, jolla ei ole esimerkiksi talousmetsää.
– Tässä hankkeessa rakenteita tekevät Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen työntekijät. Rakenteet ovat sellaisia, että veden virtaamaa ei muuteta kuivana tai normaalin virtaaman aikana, mutta vesi nousee pienessä uomassa tai sen ympäristössä kovien sateiden aikana laskeakseen taas entiselle tasolleen sateiden jälkeen. Tällä tavoin myös pääuomaan kertyy vettä hitaammin ja tulvariski laskee. Luodeslampi sanoo.
Valumavesien viivytys on Luodeslammen mukaan erittäin tarpeellista tulevaisuudessa, sillä etenkin Uudellamaalla rakennetaan paljon ja vettä läpäisemättömien pintojen (asfaltti, rakennukset) pinta-ala kasvaa koko ajan. – Tehokkaan ojituksen myötä vedet myös kerääntyvät pienistä sivu-uomista nopeammin pääuomiin, mikä etenkin kovien sateiden aikana aiheuttaa tulvimista pelloille ja kiinteistöille. Vesien viivytys tulee huomioida jo kaavoituksessa ja viivytyspinta-alan säilymiseen ja kasvattamiseen tulisi panostaa tulevaisuudessa, hän sanoo.
Syksyn aikana toteutetaan kevyitä vedenviivytysrakenteita Röykän Myllyojaan kunnan maille sekä yksityisten maanomistajien maille Perttulaan, Lepsämänjoen sivu-uomiin.
– Jos yksityisellä maanomistajalla on kiinnostusta toteuttaa vesien viivytystä omilla maillaan, minuun saa olla mielellään yhteydessä. Kohteita pyritään toteuttamaan käytettävissä olevan rahoituksen puitteissa. Esimerkiksi Rotarit ovat lahjoittaneet rahaa viivytysrakenteiden tekoon ja tuo raha pyritään monistamaan EU-rahoituksen avulla, Luodeslampi sanoo.
Hanketta rahoittavat Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys sekä Euroopan maaseuturahasto.