Heikki Mulari
Venäjän viikko oli täynnä ulkopoliittisia pettymyksiä, kirjoittaa Iltalehden ulkomaantoimittaja Heikki Mulari.
Tänään klo 11:12
Kulunut viikko ei ole mennyt Venäjän kannalta hyvin. ZumaWire / MVPHOTOS
Paljon voi muuttua seitsemässä päivässä.
Vielä viikko sitten Kremlissä odoteltiin luottavaisin mielin Donald Trumpin ja Vladimir Putinin välistä tapaamista Budapestissä. Olihan sentään Trump itse kertonut asiasta maailman medioille rehvastelevaan tyyliinsä heti sen jälkeen, kun puhui puhelimitse Putinin kanssa päivää aiemmin.
Asiat alkoivat mennä Kremlin näkökulmasta päin prinkkalaa, kun Trumpin ulkoministeri Marco Rubio ja Sergei Lavrov keskustelivat Unkarin huippukokouksen järjestelyistä alkuviikosta.
Kävi ilmi, että Kreml ei – yllätys, yllätys – ollut valmis tulitaukoon eikä sodan jäädyttämiseen niille sijoilleen, kuten Trump oli myönnytykseksi ehdottanut.
Ulkoministerien keskustelun täydellisen epäonnistumisen kruunasi Lavrov itse, joka selitti venäläismedioille Kremlin näkökantoja jo erittäin tutuksi tulleella tavalla jankkaamalla samaa vanhaa propagandalevyä Kiovan natsiherroista.
Sen jälkeen lumipallo lähti vierimään kiihtyvällä vauhdilla.
Valkoisessa talossa ei yhtäkkiä oltukaan enää niin varmoja Budapestin kokouksen toteutumisesta. Samalla kun Kremlissä vielä seliteltiin, että valmistelut ovat yhä käynnissä, Trump veti maton Putinin jalkojen alta ja ilmoitti kokouksen olevan ajanhukkaa.
Samalla hän lätkäisi ensimmäiset sanktionsa Venäjää kohtaan sitten uudelleenvalintansa.
Pakotteet iskevät Venäjän sotatalouden sydämeen, sillä kohteeksi joutuivat valtiolliset öljyjätit Lukoil ja Rosneft, jotka vievät noin puolet Venäjän öljystä.
Sitten idästä kuului kummia.
Venäjän hyökkäyssodan tärkeimmän mahdollistajan eli Kiinan valtiolliset öljy-yhtiöt lopettavat väliaikaisesti öljyn toimitukset meritse Venäjältä, Reuters kertoi.
Samalla myös tärkeässä roolissa Kremlin sotakirstun täyttäjänä oleva Intia on vähentämässä rajusti öljyostojaan Venäjältä.
Perjantaina Trumpin äkkikäännöksestä säikähtänyt Putin lähetti pikavauhtia luottomiehensä Washingtoniin pelastusoperaatioon.
Kremlin synkän viikon kruunasi Venäjän keskuspankki, joka joutui myöntämään, ettei hintojen nousu ole edelleenkään hallinnassa.
Pankin mukaan tilanteen taustalla on Putinin politiikka, sillä hänen hallituksensa joutuu lupauksista huolimatta nostamaan reilusti veroja hyökkäyssotaa rahoittaakseen.
Halukkaiden koalition kokouksessa Lontoossa perjantaina puhunut Naton pääsihteeri Mark Rutte tiivisti Putinin tukalan tilanteen osuvasti sanomalla, että Venäjän presidentiltä ovat nyt loppumassa rahat, miehet ja ideat.
Paine Kremlin suuntaan ei saisi hellittää nyt, kun vaikutukset alkavat vihdoin tuntua.