Juttu tiivistettynä
- Sander Skotheim kilpaili Götzisin Hypomeetissä kesäkuun alussa ja saavutti hurjat 8909 pistettä. Se on uusi Norjan ennätys.
- Tulos nosti Skotheimin kaikkien aikojen maailmantilastossa 7:nneksi. Seuraavan kerran hän ottelee Tokion MM-kisoissa syyskuussa.
- Skotheim on asunut lapsena Turussa, ja hänen piti hypätä pituutta Paavo Nurmni Gamesissa 17. kesäkuuta. Polvivaiva esti kuitenkin kilpailemisen.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Google Meets -haastattelun videokuva liikkuu levottomasti, kun Sander Skotheim, 23, avaa ajatuksiaan Yle Urheilulle.
Nuorukainen on juuri käynyt treenaamassa 100 metrin päässä kotoaan Bislettin stadionilla valmentajansa Eirik Röen kanssa. Nyt kaveriporukka on poiminut hänet stadionin portilta kyytiin, ja matka taittuu kohti Oslon ulkopuolella sijaitsevaa golfkenttää.
Kun Yle Urheilu kysyy Skotheimilta tämän tasoitusta, autosta kuuluu naurunremakkaa.
– 54, mutta se paranee koko ajan. Tänään lyön todennäköisesti noin tuplabogeyn (kaksi yli ihannetuloksen) joka reiällä.
Kun puhe siirtyy haastattelun varsinaiseen aiheeseen eli 10-otteluun, naureskelijat ovatkin vähissä.
Kesäkuun 1. päivänä Skotheim totesi Götzisin Hypomeet-klassikkokilpailun päätteeksi otelleensa päätähuimaavat 8909 pistettä. Tulos on tällä hetkellä maailmantilaston kärki ja uusi Norjan ennätys.
Norjalainen on mestarisuosikki syyskuussa käytävissä Tokion MM-kisoissa.
Legendat jäivät taakse
Huikea tulos nakkaa Skotheimin kaikkien aikojen maailmantilastossa 7:nneksi. Taakse jäivät mm. Dan O’Brien, Daley Thompson, Erki Nool ja Eduard Hämäläinen.
Avaa kuvien katselu
Sander Skotheim (keskellä) voitti maaliskuussa Nanjingissa MM-hallikisoissa 10-ottelun sisäversion eli 7-ottelun kultaa. Kuva: EPA-EFE/ANDRES MARTINEZ CASARES
– Pidin ennen Götzisiä realismina 8800 pisteen tulosta. Noin kova onnistuminen ratkaisi myös sen, että ottelen seuraavan kerran vasta Tokiossa.
MM-kisojen 10-ottelupäivät ovat 20. ja 21. syyskuuta.
Skotheim sanoo suoraan tavoitteekseen ennen kaikkea maailmanmestaruuden.
9000 pisteen kerhoon kuuluvat toistaiseksi vain Kevin Mayer, Ashton Eaton, Roman Sebrle ja Damian Warner, joista haamurajan ovat arvokisaottelussa ylittäneet Eaton MM-Pekingissä 2015 ja Warner Tokion olympiakisoissa 2021.
Norjalainen ei peittele, että kyseinen yhdistelmä kiehtoo häntäkin.
Avaa kuvien katselu
Ashton Eaton on toinen kahdesta ottelijasta, jotka ovat voittaneet arvokisakultaa yli 9000 pisteen tuloksella. Tältä näytti tulostaulu Pekingin MM-kisoissa 2015. Damian Warner otteli Tokiossa 2021 olympiavoiton 27 pistettä heikommalla tuloksella. Kuva: EPA
Götzisin jälkeen Skotheim lepäsi ja harjoitteli kevyesti. Bislettin Timanttiliigan yhteydessä järjestetyssä kolmiottelussa tuli 11. kesäkuuta takapakkia, kun polvi yliojentui. Magneettikuvat eivät näyttäneet vakavia vammoja.
Olisi halunnut Turkuun
Bislettin takaisku harmitti Skotheimia myös siksi, että yksi hänen erityisesti haluamansa kisareissu jäi väliin. Norjalainen oli kiinnitetty Paavo Nurmi Gamesiin 17. kesäkuuta, pituushyppääjänä.
Eikä ihme, sillä oma ennätys on 819 ja Hypomeetissäkin lentoa riitti 806 sentin verran.
Skotheim olisi sattuneesta syystä erityisen mielellään vieraillut juuri Turussa.
– Perheemme on asunut Turussa. Muutimme sinne, kun olin 2-vuotias. Palasimme Osloon, kun olin 3-vuotias. Kävin ruotsinkielistä päiväkotia.
Ottelijan isä Rolf Skotheim on erittäin arvostettu syöpätutkija, joka tuon vuoden 2004–2005 teki tutkimustyötään Turussa.
Poika vieraili edelliskerran Aurajoen rantamilla heinäkuussa 2023 samassa yhteydessä, kun 10-otteli Espoossa alle 22-vuotiaiden EM-kisoissa hopeamitalin arvoisesti.
Avaa kuvien katselu
Markus Rooth (alhaalla keskellä) saavutti Pariisissa olympiakultaa Norjan silloisella ennätystuloksella 8796 pistettä. Sander Skotheim antoi maanmiehelle päätösmatkalla tärkeää vetoapua. Kuva: Getty Images
Palataankin Itävallan Götzisiin ja Espooseen Leppävaaran stadionille. Matkalla maailmantilaston ylivoimaiseen ykköstulokseen 1. kesäkuuta Skotheim jätti seipään kanssa kannattimilleen 510 senttiin nostetun riman. Espoossa 2023 EM-kullan taas otteli hänen puoli vuotta vanhempi maanmiehensä Markus Rooth.
Tästä matka jatkuu luontevasti Pariisin Stade de France -olympiastadionille ja elokuun 3. päivään. Jos seivästä parhaimmillaan 535 hypännyt, kesäkuussa 2024 Roomassa EM-hopeaa saavuttanut Skotheim olisi Pariisissa ylittänyt 510 eli haravoinut 940 pistettä, hän erittäin vahvana 1500 metrin juoksijana olisi ottelun päätteeksi suurin todennäköisyyksin tuuletellut olympiavoittoa.
Nyt kävi kuitenkin niin, että aloitusrima 450 putosi kolmesti kannattimiltaan.
Kaksi päivää itsesääliä
– Kaksi päivää ryvin jonkinlaisessa itsesäälissä. Mutta kun lokakuussa aloitimme Eirikin kanssa uuden treenikauden, olin onnistunut kääntämään sen valtavan pettymyksen huikeaksi motivaatiobuustiksi. Harjoituskausi oli todella onnistunut.
Seiväskatastrofin jälkeen Skotheim päätti Pariisissa jatkaa ottelua, ja syy oli sellainen, että se sulatti norjalaisten sydämet. Markus Roothin kova onnistuminen, 530, seiväspaikalla nosti puolestaan hänet voittotaisteluun. Skotheim tiesi, että Rooth tarvitsisi kuitenkin apua.
– Emme treenaa yhdessä, mutta meillä on erittäin hyvät urheilijavälit. Olemme yli 10 vuotta kilpailleet vastakkain eri lajeissa. Sanoin Markukselle, että jos hän tarvitsee vetoapua 1500 metrillä, annan sitä mielelläni.
Skotheimin päätöslajin ennätys 4.16,60 on peräti 13 sekuntia kovempi kuin Roothin ykköskellotus. Sana piti: Rooth tuli maaliin pari sekuntia lähinnä pintakaasulla hölkänneen Skotheimin perässä, ja Norja oli saavuttanut ensimmäisen neljästä kultamitalistaan kisoissa.
Epäitsekäs teko ei mennyt kabinettiosaston silmien ohi. Loppuvuodesta 2024 Kansainvälinen yleisurheiluliitto World Athletics myönsi Skotheimille Fair Play -palkinnon Roothin ritarillisesta auttamisesta.
Avaa kuvien katselu
Sander Skotheim hyppäsi Götzisissä 1. kesäkuuta seivästä 510 matkalla maailmantilaston kärkitulokseen 8909. Samanlainen tulos Pariisissa 3. elokuuta 2024 olisi vienyt hänet hyvin lähelle olympiakultaa. Kuva: IMAGO/Beautiful Sports/ All Over Press
– Välimme ovat paremmat kuin Narve Gilde Nordåsin ja Jakob Ingebrigtsenin, Skotheim naurahtaa tarkoittaen Norjaa viime vuodet kuohuttanutta oikeustapausta valmentaja Gjert Ingebrigtsenin ympärillä.
Vielä kahdet olympiakisat
Roothin olympiavoitto ottelussa oli sikäli merkittävä, että edellisestä oli 104 vuotta. Helge Lövland voitti olympiakultaa Antwerpenissä 1920.
– Nyt aikaa ei pitäisi kulua yhtä kauan, sanoo Skotheim, joka laskee vielä ottelevansa olympiakisoissa kahdesti eli Los Angelesissa 2028 ja Brisbanessa 2032.
– Olen silloin 30-vuotias, ja kroppani voi ilmoittaa, että otteleminen riittää. Tämä on kova laji ja elämäntapa, vaikka rakastan itseni laittamista äärimmäisen lujille.
Esikuvaksi yli 100 vuoden takaisesta Lövlandista ei Skotheimille tai Roothille ole ollut. Sellaiseksi kelpaa nykyinen maajoukkuekaveri, 400 metrin aitojen olympiavoittaja ja ME-mies Karsten Warholm, joka vielä 10 vuotta sitten oli ennen kaikkea 10-ottelija.
Siinä missä Markus Rooth on tasainen ottelija vailla supervahvuuksia ja mikä tärkeintä -heikkouksia, Skotheimin sarjoista paljastuu erityislahjakkuutta ennen kaikkea pituus- ja korkeushyppyyn.
Avaa kuvien katselu
Saga Vanninen teki hallikaudella saman kuin Sander Skotheim: voitti kultaa sekä EM- että MM-hallikisoissa. Kuva: EPA-EFE
– Jätän aivan liikaa pisteitä sekä kuula- että keihäspaikalle. Erityinen kehityslaji on tällä hetkellä keihäänheitto.
Jos Skotheim voittaa Tokiossa, ykköstila on kauden arvokisoissa jo kolmas: sekä MM- että EM-hallikisoista tuli jo 7-ottelun kultaa. Hyvä tuttu Saga Vanninen teki saman naisten 5-ottelussa.
– On ollut todella hienoa nähdä, miten hyvin Saga ja Erki (valmentaja Nool) ovat onnistuneet yhteistyössään.