Intialaisen emoyhtiön alaisuudessa toimiva Wipro joutui osaksi erikoista vyyhtiä Salon kaupungin kanssa.
Hydraulisylintereitä valmistava perniöläisfirma rakensi upouuden maalaamon pari vuotta sitten. Sen ympäristölupa päätyi mutkien kautta puitavaksi Vaasan hallinto-oikeuteen.
Toimitusjohtaja Sauli Litsilä kertoo, että viranomaiset kiistelevät parhaillaan sylinterifirman valvontavastuusta.
– Me emme ole tehneet mitään laitonta, Litsilä toteaa.
Kaivos- ja metsäkoneiden valmistajat sekä kuorma-autoja varustelevat yritykset tilaavat Wipron sylintereitä nostamaan raskaita kuormia.
Tilaajat määrittelevät itse, minkäkokoiselle sylinterille on tarvetta ja minkälaiseen koneeseen se kiinnitetään. Sylinterin on oltava saman värinen kuin kone, johon se asennetaan.
Wipro sai valtavan määrän sylinteritilauksia vuonna 2022. Kaivosteollisuuden nousukiito oli alkanut.
– Tilausmäärämme nousivat samalla kun jalometallien hinnat pomppasivat, Litsilä kertoo.
Materiaali- ja asiakkuuspäällikkö Marko Nurmi kertoo, että uusi maalaamo työllistää väkeä ympärivuorokautisesti. Kuva: SSS/Marko Mattila
Vanhanaikainen maalaamo rajoitti kuitenkin sylintereiden valmistusmääriä.
Sylinterit liikkuivat vanhan maalaamon linjastoilla hartiavoimin.
Maalausprosessia hidasti sekin, että ruiskut piti puhdistaa käsin. Toimenpide sitoi työntekijät maalauskäryn keskelle.
– Halusimme kertaheitolla parantaa tuottavuutta, työergonomiaa ja ympäristöystävällisyyttä.
Täysautomatisoitu linja oli heti Litsilän mielessä. Sen ansiosta sylintereitä pystyisi valmistamaan tuplasti enemmän.
Lisäksi Litsilä halusi luopua liuotinpohjaisista maaleista. Ne vähentäisivät paitsi jätevesien myös ilmansaasteiden määriä merkittävästi.
– Kukaan ei sinällään velvoittanut meitä tekemään isoja ympäristösatsauksia, mutta tähän suuntaan maailma on menossa.
Ennen uuden maalaamon käyttöönottoa sen päästöt piti tutkia uudelleen.
Marko Nurmen ja Sauli Litsilän vieressä työskentelee robotti, joka tekee parhaillaan sylinteriin pohjamaalausta. Kuva: SSS/Marko Mattila
Wipron valvonta oli hieman ennen uuden maalaamon suunnittelua siirtynyt Salon kaupungin ympäristöinsinööri Riitta Saarelle.
Saari havaitsi, ettei tehtaan vanha ympäristölupa kattaisi uuden maalaamon toimintaa.
– Esikäsittelyprosessista tuli uusi erilainen jätevesipäästö, joka piti saada luvitettua, Saari kertoo.
Riitta Saari teki kahden toimintansa aloittavan yrityksen ympäristölupia. Niillä oli kiire, samoin Wiprolla.
Wiprolta puuttui tuolloin myös Turvatekniikan keskuksen kemikaalipäätös.
– Jos olisin ruvennut selvittämään koko Wipron ympäristöluvan uusimista, en olisi ehtinyt saada ympäristölupia eteenpäin.
Saaren piti muun muassa selvittää Wipron maalaamon jätevesipäästöjä, ilmapäästöjä ja meluvaikutuksia.
Hän etsi muualta Suomesta tehdasta, jossa olisi ollut Wipron maalaamon kaltaisia laitospäästötietoja. Sellaista ei löytynyt.
Sauli Litsilä ei ole asiasta yllättynyt.
– Luultavasti vastaavanlaista maalaamoa ei löytynyt muualta Pohjoismaistakaan. Tällaisella teknologialla varusteltu maalaamo on tietääkseni vain Romaniassa, ja sinnekin se tuli vasta vuonna 2024, hän sanoo.
Uuden maalaamon käyttöönotto vähensi merkittävästi ilmasaasteita ja jätevesipäästöjä. Kuva: SSS/Marko Mattila
Wipro on ainoa tehdas Salossa, jolla on Kemikaaliviraston myöntämä poikkeuslupa tietyn kromiyhdistelmän käyttöön.
Tutkiessaan Wipron päästöjä Riitta Saari ajatteli, ettei hänen tarvitsisi tehdä kokonaan uutta ympäristölupaa tehtaalle. Voimassaolevasta ympäristöluvasta poikkesi ainoastaan uusi maalaamo.
Hän päätti tehdä lupamuutoksen, jossa oli huomioitu uuden maalaamon päästövaikutukset.
Salon rakennus- ja ympäristölautakunta hyväksyi lupamuutoksen joulukuussa 2024. Tammikuussa Varsinais-Suomen ely-keskus valitti päätöksestä.
Ely-keskuksen mukaan ympäristölupa on perustunut puutteellisiin selvityksiin.
Varsinais-Suomen ely-keskuksen mukaan Salon kaupungin myöntämä ympäristöluvan muutos pitäisi kumota.
Ely-keskuksen mukaan Wipron valvonnasta on ollut epäselvyyttä vuodesta 2008 alkaen.
Wipro on saanut ympäristöluvan Lounais-Suomen ympäristökeskukselta vuonna 2005. Sittemmin osa Wiprossa on tehty muutostöitä, joiden vuoksi ympäristölupien valvonta on siirretty kunnalle. Siirron tarkasta ajankohdasta ei ole tietoa, eikä siitä ole asiakirjoja.
– Perniön kuntaan on lähetetty vuonna 2008 muistio, että Wipron lupa-asiat siirtyvät kunnan valvontaan. Sellainen dokumentti on tallessa. Ilmeisesti virallista siirtoasiakirjaa ei ole tehtykään.
– Seuraava muistikuvani on siitä, kun Perniön ympäristösihteeri on käynyt kanssamme läpi Perniön valvottavia laitoksia. Siellä oli Wipro.
Kaksi maalausrobottia työskentelee suljetuissa kopeissa. Kuva: SSS/Marko Mattila
Työntekijä määrittää robotille, minkäkokoinen sylinteri on tulossa maalaukseen ja mitä värejä siihen laitetaan. Marko Nurmi näyttää mallia. Kuva: SSS/Marko Mattila
Jälkikäteen Saari arvioi, ettei Wiproa siirretty koskaan virallisesti Perniön kunnan valvontaan.
Kuntaliitoksessa yhdistynyt Salon kaupunki ei tarkastanut siirtoasiakirjoja. Kaupunki uskoi ympäristöviranhaltijan esittämään yritysluetteloon.
Kymmenen kunnan liittyessä yhteen ympäristöviranomaiset ottivat laitostietoja ylös ja uusivat ympäristölupia. Siirtoasiakirjoja ei tarkistettu.
– Ympäristövalvonta piti tuolloin saada nopeasti liikkeelle, Saari sanoo.
Tällä hetkellä Vaasan hallinto-oikeus ratkoo Wipron valvontavastuuta.
Todennäköisesti tehtaalle tehdään kokonaan uusi ympäristölupa. Sen yhteydessä tutkitaan tehtaan allastilavuuksia. Ne määrittävät, valvooko laitosta valtion viranomainen vai kaupunki.
Riitta Saari kertoo, että kaupunki pystyy tekemään Wiprolle uuden ympäristöluvan. Se ei tosin onnistu helposti.
– Wipro on meille vaikea laitos luvittaa harvinaisten päästöjen vuoksi. Tarvitsen jostakin neuvoja, jos saan tämän asian ratkottavaksi.
Wipron arjessa valvontavastuuvääntö ei ole näkynyt. Uusi maalaamo pyörii ympärivuorokautisesti ja tehtaalle palkataan parhaillaan uutta henkilökuntaa.
Sauli Litsilän mielestä sillä ei ole merkitystä, valvooko tehdasta kaupunki vai valtio.
– Kunhan asia ei vaikuta tehtaan arkeen, ratkokoot viranomaiset asian miten parhaaksi näkevät, Litsilä sanoo.
Wipro Infrastructure Engineering Oy
- Wipron omistaja on intialainen Wipro Enterprises.
- Wipro oli aluksi perniöläinen perheyhtiö Nummi Oy. Sillä oli toimintaa jo 1920-luvulla.
- Nummi Oy valmisti ensimmäisen hydraulisen kipin 1950-luvulla.
- Partek osti osan yrityksestä vuonna 1979. Sen jälkeen yhtiö suuntasi kansainvälisille markkinoille.
- Vuonna 2003 ruotsalainen Hydrauto Group osti Nummen toiminnot Kone Oy:ltä. Se oli tullut Partekin omistajaksi vuonna 2002.
- Syksyllä 2006 koko Hydrauto Group siirtyi intialaiselle Wiprolle.
- Yhtiön tuotemerkki Nummi on maailmanlaajuisesti tunnettu.
Trumpin tariffit näkyvät Wipron tilauksissa
Toimitusjohtaja Sauli Litsilä kertoo, että Wipro on palkkaamassa Perniön tehtaalle lisää väkeä. Yhtiö työllistää nyt noin 180 työntekijää.
Juuri nyt menee hyvin, koska kaivoskoneita ja kuorma-autoja varustelevat yritykset tilaavat paljon sylintereitä. Jäteautojen kysyntä on lisääntynyt Litsilän mukaan kaikkialla maailmassa.
– Itä-Euroopassa kierrätys ja jätemarkkina kasvaa koko ajan. Siihen mekin satsaamme, Litsilä sanoo.
Myös puolustusteollisuus kuuluu Wipron vakiintuneeseen tilaajakuntaan.
Metsäkoneiden huono markkina voi silti vaikuttaa Wiproon.
Metsä Group ilmoitti juuri vähentävänsä 540 työpaikkaa Suomesta. Myös Stora Enso lopetti 20 työtehtävää.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tariffit lisäävät epävarmuutta sellun hinnasta. Kysyntä on jo tipahtanut Euroopassa ja Kiinassa.
– Tässä ei ole mitenkään tasaisia vuosia takana. Kestämme, jos yksi tai kaksi asiakassegmenttiä vähentää tilauksia, mutta useammasta voi tulla ongelmia.