Ensimmäinen ehdotus tyrmistytti datakeskusten rakentajat, investoinneista haaveilevat kunnat ja monet energiayhtiöt.
Avaa kuvien katselu
Telian datakeskus Helsingin Pitäjänmäessä. Kuva: Petteri Juuti / Yle
15.8. 17:59•Päivitetty 15.8. 18:32
Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo on huolissaan siitä, että datakeskusten sähköveron uudistettu versio saattaa karkottaa ulkomaisia investointeja.
– Kaikenlainen ennustettavuus ja yksinkertaisuus on investointien kannalta houkuttelevampaa, tänään tuloksensa julkistaneen energiayhtiön toimitusjohtaja sanoo.
Viime keväänä hallitus ilmoitti korottavansa datakeskusten sähköveroa. Konesalit siirrettäisiin alemmasta sähköveroluokasta yleiseen luokkaan – jolloin vero nousisi 0,05 sentistä 2,24 senttiin kilowattitunnilta.
Veron liki viisikymmenkertaistumista vastustivat niin miljardihankkeita kehittävät datakeskusyhtiöt, investointeja toivovat kunnat kuin lukuisat energiayhtiötkin. Heinäkuussa suunnitelma laitettiinkin jäähylle – mutta vain toistaiseksi.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) kommentoi Kauppalehdelle, että peruslähtökohtaa datakeskusten veronkorotuksesta ei ole hylätty, mutta nyt on tarkoitus huomioida paremmin ”erilaiset datakeskukset”.
Rauramo on yhä huolissaan. Lopputulos saattaa olla monimutkainen.
Yksinkertaisuus tuo investointeja
Fortumilla on Microsoftin kanssa pääkaupunkiseudulla käynnissä mittava hanke, jossa uusien datakeskusten hukkalämpöä siirretään kaukolämpöverkkoihin. Rauramon mukaan kyseessä on maailman suurin hukkalämmön talteenottohanke.
Ei siis ihme, että Fortumin näkemyksen mukaan alempi sähköveroluokka tulee säilyttää vähintään siltä osin kuin hukkalämpöä kierrätetään kaukolämpöverkkoon tai muuhun hyötykäyttöön. Mutta parempi vaihtoehto olisi, jos näitä kriteerejä ei luotaisi ollenkaan.
– Me kannustamme ilman muuta hukkalämmön talteenottamiseen. Mutta edelleen sanoisin näin, että mitä yksinkertaisempi regulaatio, sen parempi siltä kannalta, että saadaan investointeja Suomeen.
Alun perin datakeskusten sähköveron korotuksella oli tarkoitus paikata valtion budjetin vajetta noin 50 miljoonalla eurolla vuodessa. Vastustajat tosin laskivat, että uusien investointien karkottaminen olisi vielä suurempi menetys.
Tausta: Viime kevään tyrmistys
Hallituksen ensimmäinen esitys veron nostosta herätti laajaa vastustusta.
– Tämä edellyttää yrityksessämme uudelleenarviointia Suomen houkuttelevuudesta investointikohteena, totesi Google.
– XTX Markets joutuu harkitsemaan uudelleen suunnitellun pitkän aikavälin investointistrategian laajuutta ja suuntaa Suomessa, totesi toinen datakeskusyhtiö.
– Ehdotettu muutos vaarantaa Hyperconin omien kehityshankkeiden toteutumista useiden miljardien arvosta, jatkoi kolmas.
Kommentit ovat lausuntopyyntöön annetuista vastauksista. Monissa lausunnoissa esitettiin myös kriteereitä, joilla hallitus voisi seuraavassa esityksessään paremmin huomioida erilaiset datakeskukset.
Ensimmäinen kriteeri on energiatehokkuus tai hukkalämmön hyödyntäminen. Etenkin kunnissa ja energiayhtiöissä toivotaan lievempää verokohtelua sellaisilla datakeskuksille, joiden hukkalämpö otetaan hyödyksi kaukolämpöverkoissa.
Toinen kriteeri voisi olla sähkönkäytön joustavuus. Sellaiset datakeskukset, jotka voivat säätää omaa kulutustaan sähkömarkkinoiden yhteiseksi hyväksi, voisivat olla oikeutettuja alempaan verokohteluun. Varsinkin, jos niiden konesalien varavoimaa ja -akustoja voitaisiin käyttää reservimarkkinoilla yleistä sähköjärjestelmää tasapainottamaan.
Kolmas kriteeri voisi olla konesalien käyttötarkoitus. Alempaa veroa voisi kohdistaa konesaleille, joiden toiminta liittyy vaikkapa merkittävään tutkimusinfrastruktuuriin. Muun muassa Kajaanin kaupunki totesi, että verotusratkaisuissa tulisi erottaa toisistaan kryptovaluuttojen louhijat ja esimerkiksi Kajaanin datakeskusekosysteemin kaltaiset datakeskustoimijat.