Kommentti|Nykymuotoinen 16 joukkueen jääkiekon SM-liiga on tullut tiensä päähän, kirjoittaa jääkiekkotoimittaja Sami Hoffrén.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
SM-liigan suurseurat suunnittelevat oman sarjan perustamista, jos liigan joukkuemäärää ei vähennetä nopeasti.
Uudessa sarjamallissa olisi A- ja B-liiga, joiden välillä olisi nousu- ja putoamismahdollisuus.
Jokerit aloittaisi uudessa mallissa B-liigassa, ja mukaan tulisi 1–3 nykyistä Mestis-seuraa.
Uudistuksen tavoitteena on lisätä kilpailullisuutta ja liiketaloudellista kasvua sekä uudistaa liigan brändiä.
Jääkiekon mannerlaatat jyrisevät nyt niin, että suomalainen seurakiekkoilukenttä on yhdessä historiansa suurimmassa murroksessa.
Nyt kyse ei ole enää siitä, tapahtuuko sarjajärjestelmään muutos. Nyt kyse on siitä, että millainen ja miten radikaali muutos ja ennen kaikkea kenen ehdoilla.
Paljon ja pitkään puhuttu sarjajärjestelmäuudistus on jäänyt junnaamaan kabinetteihin. Pelkästään kuluneen vuoden aikana liigan tulevaisuuden joukkuemäärää on veivattu yhtiökokouksissa edestakaisin.
Muutoshalukkuutta uhkuneesta Suomi-kiekon huippuseminaarista helmikuussa on valuttu asteittain takaisin pattitilanteeseen.
”
Nykyinen SM-liiga on räjäytettävä ja järjestettävä uusiksi.
Nyt SM-liigan isoimmat seurat suunnittelevat HIFK:n, Tapparan ja TPS:n johdolla perustavansa oman sarjan, jos liigan joukkuemäärää ei vähennetä nopeasti.
Näennäisten viilausten aika on lopullisesti ohi. Nykyinen SM-liiga on räjäytettävä ja järjestettävä uusiksi.
Hankkeen puhemiehenä toimii Tapparan entinen puheenjohtaja Heikki Penttilä.
Uutta kokonaisuutta on suunniteltu kuukausia. Siitä on tihkunut runsaasti tietoa eri medioille, joten kovin salassa hanketta ei ole edes yritetty pitää.
Tällä hetkellä pienet liigaseurat pitävät suuria seuroja ”pankkivankinaan” , mikä on pakottanut suurseurat suunnittelemaan SM-liigan hylkäämistä.
Pöydällä on ollut konkreettisia sarjamallivaihtoehtoja, joissa pääsarjan joukkuemäärän kaventaminen tapahtuisi asteittain lähivuosina, mutta uudistushalukkuus ei läpäise koko liigaa.
Tappara on yksi SM-liigan suurista. Kuva: Kalle Parkkinen
Muutoshalua on, muttei riittävästi.
Isot päätökset SM-liigassa tarvitsevat aina kahden kolmasosan enemmistön. Tällä hetkellä äänioikeutettuja seuroja on 15, koska viime kaudella liigaan nostettu Kiekko-Espoo ei ole vielä maksanut osakasmaksuaan kokonaan.
Niin sanotut pienet ovat aina pystyneet löytämään kuuden seuran koalition, joka on pystynyt torpedoimaan haaveet joukkuemäärän pienentämisestä.
Suurseurojen lähtö SM-liigasta tarkoittaisi nykyisenSM-liigan tuhoa.
Suurseurojen suunnitelmien vastavoimaksi pienet seurat ovat muodostaneet oman ryhmänsä. Muutosta jyrkimmin vastustavaan koalitioon kuuluvat HPK, KooKoo, Jukurit, SaiPa ja Sport.
Ääripään välillä on vaa’ankieliseuroja, jotka ratkaisevat, mihin suuntaan sarjamalliuudistus kääntyy.
Kokonaan uuden sarjan perustaminen on suurseurojen viimeinen vaihtoehto.
Kyse ei ole kuitenkaan bluffista, jolla pyrittäisiin vain pelottelemaan.
”
Mestiksessä tällä hetkellä pelaava Jokerit aloittaisi B-liigassa.
Uuden sarjan perustaminen toisi siihen siirtyville seuroille omat perustavanlaatuiset ongelmansa. Tuolloin se olisi tiettävästi ulkopuolinen toimija Jääkiekkoliitosta.
Jääkiekkoliiton ja Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n välisen sopimuksen mukaisesti kyseisen sarjan pelaajat voitaisiin sulkea maajoukkueesta.
Omat ongelmansa toisivat myös pelaajapolun rakentaminen junioritasolle ja pelaajasiirrot, jotka kulkevat Jääkiekkoliiton kautta.
NHL:n kasvattajarahoihin ei olisi saumaa, sillä NHL-korvaukset maksetaan Euroopan liittojen ja NHL:n välisen sopimuksen mukaisesti.
Liigan suurseurojen tahto on, että ensin ratkaisuksi haetaan joukkuemäärältään pienempää ja aidosti avointa sarjaa.
Keskiössä on sarjamalli, jossa liigan alaisuudessa olisi kaksi sarjatasoa eli niin sanotut A- ja B-liiga. Kyse ei olisi suljetusta sarjasta, vaan sarjatasojen välillä olisi nousu- ja putoamismahdollisuus.
A- ja B-liigan välinen vaihtuvuus olisi joka kausi 1–2 joukkuetta.
Nykyisten liigaseurojen lisäksi uudessa mallissa mukana olisivat Jokerit ja 1–3 nykyistä Mestis-seuraa.
Seurojen jakokriteerit A- ja B-liigaan on suunnitelmissa jaettu kolmeen osaan: urheilullinen menestys, resurssit ja kiinnostavuus.
Mestiksessä tällä hetkellä pelaava Jokerit aloittaisi B-liigassa.
Mestiksessä pelaavalle Jokereille on suunniteltu ensi vaiheessa paikkaa uuden sarjan B-liigassa. Kuva: Kimmo Penttinen
Elokuussa pöydällä oli alustava suunnitelma, jossa tulonjako olisi jaettu A- ja B-liigan välillä tasan 50–50. Sittemmin tästä on luovuttu. Uudessa mallissa tulonjako jakautuisi 70–30.
Uskottavuutta uuden sarjajärjestelmän taakse tuo se, että mukana on menestyneitä elinkeinoelämän vaikuttajia.
Hankkeen takana ovat muun muassa TPS:n pääomistajiin kuuluva, peliyhtiö Supercellin miljonääri Ilkka Paananen ja Kiekko-Espoon omistajiin kuuluva miljonääri Timo Ahopelto.
Uudessa mallissa seurat saisivat pitää lipputulonsa kaikista pudotuspelien otteluista. Lisäksi seurat saisivat solmia omia sopimuksiaan rahapeliyhtiöiden kanssa, kun Veikkauksen vedonlyöntimonopoli puretaan vuoden 2027 alussa.
Uudistus tähtää kilpailullisuuden ja liiketaloudellisen kasvun lisäämiseen, mutta myös liigan brändin kokonaisvaltaiseen kehittämiseen ja tuotteen uudistamiseen.
Myös SM-liigan johtamismalli menisi kokonaan uusiksi.
Tällä hetkellä SM-liigan keskeiset päätökset tehdään osakaskokouksessa, mutta suurseurat haluavat purkaa tai muuttaa nykyisen osakassopimuksen.
Seurat maksaisivat uudessa mallissa pelaamisesta vuosittaisen lisenssimaksun.
Suurseurojen tavoitteena on, että valta siirtyisi osakaskokoukselta hallitukselle ja toimitusjohtajalle.
Liiga siirtyisi siis NHL:n malliin, jossa komissaari tekee lähes yksin päätökset. Liigassa komissaarin virkaa hoitaisi vahvalla mandaatilla toimitusjohtaja, joka valittaisiin yhtiökokouksen äänienemmistöllä.