HS-analyysi|Hallituksen ja opposition kannatus kääntyi päälaelleen viime kuun maakuntavaaleista, ja sille on vaikea keksiä Trumpin painostusta merkittävämpää selitystä, kirjoittaa ulkomaantoimittaja Tommi Hannula.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Argentiinan presidentin Javier Milein oikeistopuolue voitti sunnuntain kongressivaalit yllättävän suuresti.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump myönsi 20 miljardia dollaria Argentiinan talouden vakauttamiseksi ennen vaaleja.
Trump antoi ymmärtää tuen lakkaavan, jos Milein puolue häviäisi vaalit, mikä näyttää vaikuttaneen äänestäjien päätöksiin.
Argentiinan presidentin Javier Milein oikeistopuolue juhlii yllättävän suurta voittoa kongressivaaleissa, jotka järjestettiin sunnuntaina. Tulos takaa ennennäkemättömän leikkauslinjan jatkumisen myös Milein nelivuotisen presidenttikauden jälkipuoliskolla.
Säästöjen tavoite on pelastaa pahasti velkaantuneen Argentiinan talous, ja sunnuntaina äänestäjät viestivät, että he suostuvat vielä puremaan hammasta paremman tulevaisuuden puolesta.
Talouslibertaristi Milei voi kiittää menestyksestä paitsi kansan luottamusta myös Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia, jonka painostus näyttää kääntäneen runsaasti äänestäjien päitä.
Aivan vaalien alla viime viikolla Trumpin hallinto myönsi 20 miljardia dollaria Argentiinan peson ja sitä myöten markkinoiden vakauttamiseksi. Lisäksi valtiovarainministeri Scott Bessent on luvannut järjestää toiset 20 miljardia dollaria yksityisiltä lainoittajilta tai valtiollisilta sijoitusrahastoilta.
Trump ja Bessent antoivat ymmärtää, että jos Milein puolue häviää vaalit, tuki lakkaa.
Argentiinassa on kahdeksankertaisesti asukkaita verrattuna Suomeen, mutta sen bruttokansantuote oli viime vuonna vain noin kaksinkertainen. Ajatusleikkinä voi kysyä, vaikuttaisiko suomalaisten äänestyspäätöksiin eduskuntavaaleissa, jos Trump lupaisi tukea Suomen taloutta puolikkaalla kokonaissummalla Argentiinaan nähden eli 20 miljardilla dollarilla (runsaat 17 miljardia euroa), mutta tuki riippuisi Petteri Orpon (kok) hallituksen vaalivoitosta.
Argentiinalaisten mielenmuutos on melkoinen.
Syyskuussa kansa vaikutti kyllästyneen kahden vuoden säästölinjaan, kun Milein puolue La Libertad Avanza (Vapaus etenee) koki sokeeraavan pahan tappion Buenos Airesin maakuntavaaleissa. Niillä nähtiin suurta kansallistakin merkitystä, koska pääkaupunki Buenos Airesia ympäröivässä maakunnassa asuu lähes 40 prosenttia argentiinalaisista.
Markkinat pelästyivät ja peso järkkyi, koska hallituksen arveltiin ottavan takkiin myös kongressivaaleissa, joissa valittiin puolet edustajainhuoneen jäsenistä ja kolmasosa senaatin jäsenistä. Se olisi todennäköisesti tarkoittanut, että löperöstä rahankäytöstään tunnetut vasemmistopopulistiset peronistit olisivat päässeet torppaamaan hallituksen leikkausesitykset kongressissa.
Kannatuskyselyjenkin mukaan Mileillä oli aihetta pelätä puolueensa ääniosuuden jäävän lähemmäs 30:tä kuin 40:tä prosenttia, mutta se saikin lähes 41 prosenttia. Puolueen edustajamäärä on kasvamassa 257-paikkaisessa edustajainhuoneessa 37:stä 93:een ja 72-paikkaisessa senaatissa 6:sta 19:ään, kertoi Clarín-sanomalehden tulosseuranta.
Juuri Buenos Airesin maakunnassa Milein puolueen ääniosuus kasvoi aluevaalien 33,7 prosentista kongressivaalien 41,5:een prosenttiin. Samalla opposition peronistien saalis pieneni 47,3 prosentista 40,9 prosenttiin.
Keikausta tuskin selittää ainakaan kesken kampanjoinnin syttynyt korruptioskandaali. Viranomaiset aloittivat tutkinnan ekonomisti José Luis Espertistä, Milein puolueen vaalilistan kärkiehdokkaasta Buenos Airesin maakunnassa, koska tämä oli saanut 200 000 dollaria liikemies Federico Machadolta, joka luovutettiin lokakuun alussa tuomiolle Yhdysvaltoihin syytettynä huumeiden salakuljetuksesta. Espertin mukaan kyse ei ole mistään hämärästä vaan konsultointipalkkiosta. Hän luopui ehdokkuudestaan, mutta liian myöhään, jotta hänen kuvansa olisi ehditty poistaa äänestyslistoilta.
Milei on läpi poliittisen uransa kampanjoinut korruptionvastaisuudella ja vanhan eliitin syrjäyttämisellä. Oikeamielisen ulkopuolisen sädekehää ovat tänä vuonna himmentäneet myös väitteet Milein siskon ja tärkeimmän neuvonantajan Karina Milein korruptiosta.
Helmikuussa esitettyjen syytösten mukaan Karina Milei olisi saanut maksuja $Libra-kryptovaluutan perustajalta. Hänen presidenttiveljensä mainosti tätä ”meemirahaa” sijoituskohteena sosiaalisessa mediassa, mikä sai sen arvon ensin äkisti nousemaan, kunnes sen arvo romahti ja monet menettivät valtavia summia. Tapaukseen liittyen on avattu tutkintoja kummankin Milein toiminnasta sekä Argentiinassa että Yhdysvalloissa.
Elokuussa julki tulleet äänitallenteet puolestaan antoivat olettaa, että Karina Mileille olisi ohjattu kolme prosenttia rahoista, joilla ostettiin lääkkeitä vammaisille. Tallenteilla valtion vammaisviraston entinen johtaja Diego Spagnuolo referoi, mitä on itse sanonut presidentille: ”Tiedät, että hän varastaa. Tiedät, että siskosi varastaa. Et voi leikkiä tyhmää edessäni. Älä kaada tätä minun niskaani.”
Karina Milei kiistää syyllistyneensä mihinkään väärinkäytöksiin.
Synopsis-tutkimuslaitoksen elokuussa tekemän kyselyn mukaan 58,5 prosenttia argentiinalaisista katsoi, että hänen tulisi irtisanoutua asemastaan veljensä hallinnossa.
Kaiken tämän valossa on vaikea uskoa, että syyskuussa epäluottamustaan Milein puolueeseen osoittaneet äänestäjät ovat vain runsaassa kuukaudessa saaneet uskonsa takaisin. Luontevampi selitys on Trumpin painostus.