Kasvinviljelyn kannattamattomuus ja tukileikkaukset huolestuttavat viljelijöitä. Apua haetaan uusista viljelykasveista ja Naton sopimuksista.
Avaa kuvien katselu
Hausjärveläinen Eero Teppola on huolissaan erityisesti nuorten maanviljelijöiden jaksamisesta. Kuva: Tarja Hiltunen / Yle
Satoja maanviljelijöitä kokoontui Someron Teeriharjulle maanantaina jakamaan huolen kasvinviljelyn kannattamattomuudesta. Viljeljöitä huolestuttaa erityisesti tukitason lasku sekä tuotantokustannusten, esimerkiksi polttoaineiden, koneiden ja lannoitteiden, kasvu.
Tiloja uhkaa velkaantuminen, sukupolvenvaihdosten viivästyminen ja investointivelan kasvu. Puheissa nousi vahvasti esiin Suomen huoltovarmuuden ylläpito.
Viisikymppinen Eero Teppola viljelee Hausjärvellä 1880-luvulta peräisin olevaa sukutilaa. Tilalla viljellään mallasohraa ja leipäviljaa. Lisäksi tila tuottaa siemenviljaa. Lisätuloja maanviljelijä hakee metsätaloudesta ja koneurakointitöistä.
– Ala on pahassa kriisissä. Viljan hinta on saatava pysyvästi paremmalle tasolle. Jos hinta ei nouse, omalla kohdalla viljelypäätöksiä tehtäessä pitää vähentää puitavien kasvien kylvöä, sanoo Teppola.
Hän on huolissaan nuorten viljelijöiden halusta jatkaa maanviljelystä, jos esimerkiksi tilan velkataakka kasvaa. Omalle työlleen hän toivoo jatkajaa perheestä.
– Lapset ovat vielä nuoria, mutta kyllä sieltä kiinnostusta tilan töihin on löytynyt.
Nato-yhteistyötä myös ruoassa
Someron kriisikokoukseen oli kutsuttu muun muassa edustajia maa- ja metsätalousministeriöstä, kansanedustajia, tuottajajärjestöjä, koneliikkeitä ja viljan ostajia. Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah ei osallistunut tilaisuuteen, koska hän oli EU:n maatalous ja kalastusneuvoston kokouksessa Luxembourgissa.
Somerolla paikalla ollut Essayahin valtiosihteeri Päivi Nerg kiisti syytökset, joiden mukaan ministeriössä ei ole kuultu maanviljelijöiden huolta.
– Viesti ei ole mennyt harakoille, sanoo Nerg, joka sai vastata myös kritiikkiin edellisen hallituksen aikaisen EU:n maataloustukikauden tukileikkauksista.
Avaa kuvien katselu
Someron Teeriharjulle oli saapunut satoja ihmisiä kuuntelemaan suomalaisen kasvinviljelyn tulevaisuudesta. Kuva: Tarja Hiltunen / Yle
Uusi EU:n tukikausi on alkamassa vuonna 2028.
Nerg nosti esiin Nato-yhteistyön ja Suomen osallistumisen Nato-hankintojen julkiseen kilpailutukseen. Suomalaiset yritykset ovat hänen mukaansa aloittaneet alustavat keskustelut Puolustusvoimien kanssa kilpailuun osallistumisesta.
– Mukaanpääsy olisi erittäin iso juttu Suomelle, sanoo Nerg.
Tuotannon laajentaminen
Suomessa oli vuonna 2024 Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan maatiloja noin 41 000. Luku pieneni edellisvuodesta kolmella prosentilla. Peltojen keskikoko on 56 hehtaaria.
Suomalaisia tiloja on houkuteltu moninkertaistamaan kasviproteiinin tuotantoa. Tästä puhui myös valtiosihteeri Päivi Nerg.
Sitran ja Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan kotimainen kasviproteiinituotanto olisi mahdollista kolminkertaistaa nykyisestä vuoteen 2040 mennessä. Suomen omavaraisuutta tukisi herneen, härkäpavun ja muun muassa rypsin ja rapsin tuotannon lisääminen.
Avaa kuvien katselu
Lietolaisen kasvintuottaja Juha Rainingon mukaan viljan hinta on poljettu alle tuotantokustannusten. Kuva: Tarja Hiltunen / Yle
Someron tilaisuuden järjestäjien mukaan viljan hinta on samalla tasolla kuin 1970-luvulla.
– Maataloustuet, 2,5 miljardia euroa, ovat olleet samalla tasolla parikymmentä vuotta, sanoo lietolainen maanviljelijä Juha Raininko.
Raininko mainitsee tärkeäksi korjausliikkeeksi rahoituksen järjestämisen tukien aikaistamiseksi. Nyt tuet maksetaan loppuvuodesta.
– Tuet pitäisi maksaa jo elokuussa, jolloin saisimme viljan ostajat maksamaan oikean markkinahinnan. Rahaa tarvitaan kertyneisiin kustannuksiin, koneiden huoltoihin ja polttoaineisiin, sanoo Raininko.
Pankit antavat Rainingon mukaan nihkeästi luottoa, joten tilanne on viljelijöillä vakava.
– Tilanteeseen on ensi vuonna saatava ehdottomasti korjaus.