Syksyllä 1981 Bruce Springsteen vetäytyi New Jerseyn Colts Neckistä vuokraamalleen tilalle käsittelemään elämänsä murrosvaihetta. Loistavasti vastaanotetun The River -albumin jälkeinen kiertue oli vienyt voimat, mutta taustalla piili syvempi alakulo.
Kuukaudet Colts Neckissä ovat osa paitsi Springsteenin taiteilijatarinaa myös rockin historiaa. Springsteen äänitti neliraiturilla uusia biisejään demoiksi, joiden pohjalta seuraava albumi soitettaisiin yhtyeen kanssa.
Minimalistiset ja karhean kuuloiset kappaleet julkaistiinkin sellaisinaan levynä Nebraska. Se oli ensimmäinen kärkisarjan rock-tähden tekemä kotinauhoitusalbumi, joka julkaistiin sellaisenaan.
Tuo vaihe Springsteenin elämää on nyt tulkittu elokuvaksi. Springsteeniksi valittiin Jeremy Allen White.
– Esitin itselleni vaikean kysymyksen: mitä yhteistä minulla ja Bruce Springsteenillä on, White kertoo etähaastattelussa Lontoosta.
Piti löytää ihminen julkikuvan takaa, ”purkaa idea Bruce Springsteenistä”.
– Kun vietin hänen kanssaan aikaa, hän kuvaili silloisia mielenliikkeitään. Ei se ollutkaan niin vierasta. Tunnistin epävarmuuden, pelon ja surun.
Elämäkertaelokuvaksi Springsteen: Deliver Me from Nowhere käsittelee hyvin lyhyttä jaksoa, mutta kyse on enemmän henkilökuvasta. Eristäytyessään Springsteen kärsi masennuksesta, johon hän sai myöhemmin hoitoa.
– Elokuvassa on hetkiä, joissa näkee esiintyjä Bruce Springsteenin ja hänen mytologiaansa. Se on pohja kaikelle, White sanoo.
– Minulla oli vapaus omaan tulkintaani siitä, kuka hän oli yksin ollessaan.
Palkittu sarjarooli nosti pinnalle
White on tämän hetken kuumia näyttelijänimiä. Pinnalle hänet nosti sarja The Bear, jossa hän esittää Chicagossa veljensä pikaruokaravintolaan siirtyvää huippukokkia Carmy Berzattoa. Kunnianhimoisen, mutta omien kipuilujensa sekä työtaakan alle vaipuvan Berzatton rooli on tuonut hänelle Emmy- ja Golden Globe -palkinnot. Vuonna 2022 alkaneen The Bearin viidettä kautta tehdään paraikaa. Pääroolia isossa elokuvissa ei White ole aiemmin saanut. Springsteen: Deliver Me from Nowhere ja etenkin hänen roolityönsä on otettu hyvin vastaan.
Kun muusikko aavisti, että uudet biisit, kuten juuri sävelletty Born in the USA, saattaisivat johtaa vielä suurempiin kuvioihin ja jopa maailmanmenestykseen, hän reagoi siirtämällä ne vasta henkilökohtaisen Nebraskan jälkeiselle levylle. Whitelle seuraa elokuvan julkisuudesta samanlainen hetki kuin tuo vaihe Springsteenin elämässä: nyt mennään globaaliin tunnettuuteen.
– En ole tainnut ajatella asiaa niin. Pohdin toki hänen julkikuvaansa ja sitä, miten hämmentäviä yleisön odotukset voivat olla, White sanoo.
– Jos minäkuva ei ole ehyt, toisten ehdotukset ja vaatimukset voivat sekoittaa pään. Toisaalta toivon, että ihmisten käsitykset minusta muovautuvat hiljalleen, eivätkä lähde käsistä. Haluan pitää jalat maassa.
Voiko karismaa näytellä?
Springsteen tunnetaan loistavana, stadionkeikoillekin intiimin tunnelman luovana lavaesiintyjänä. Elokuvassa White laulaa itse Nebraskan kappaleita. 1970-luvulta alkaen yleisöä hurmokseen saaneen muusikon karismaa saati taitoa hän ei ehkä olisi uskaltanutkaan lähteä tavoittelemaan.
– Kun näin Springsteenin livenä ensimmäisen kerran, tiesin jo tekeväni tätä elokuvaa, joten lähestyin häntä erilaisin silmin, White kertoo.
Hänet kutsuttiin Wembleyn stadionille laulajan Euroopan-kiertueella. White katsoi keikkaa Springsteenin läheisten ystävien kanssa. Aina välillä laulaja vilkaisi heidän suuntaansa.
– Kerran hänen katseensa osui minuun. 90 000 katsojan edessä tuntui, kuinka hän halusi sanoa, että tässä on maistiainen tunteesta, jonka hän saa esiintyessään, ja kysyä, uskotko pystyväsi tähän?
White kuvailee Springsteeniä persoonana lempeäksi ja avoimeksi.
– Lavalla hän tuntee suurta rauhaa, White sanoo.
– Hänen esiintymisensä vei pelkojani pois. Ymmärsin paremmin, kuka hän on ja miksi hän on niin onnellinen ottaessaan ja hallitessaan tuon tilan.
Totta ja tarua legendasta
Vaikka Bruce Springsteen on megatähti, Springsteen: Deliver Me from Nowhere lähestyy ihmistä kulissin takana pienimuotoisen draaman keinoin. New Yorkiin ja musiikkibisnekseen katsovia jaksoja lukuun ottamatta se kertoo kovin tavallisesta, työväenluokassa kasvaneesta miehestä, joka eksyy ja pelkää syvempää yhteyttä kohtaamiinsa ihmisiin.
Scott Cooperin ohjaamassa elokuvassa on myös fiktiivinen romanttinen sivujuoni. Odessa Young näyttelee yksinhuoltaja Faye Romanoa, jonka muusikko tapaa keikan jälkeen.
Muut keskeiset sivuhahmot ovat todellisia henkilöitä: Jeremy Strongin näyttelemä musiikkituottaja Jon Landau, hänen vaimonsa Barbara, jota näyttelee Grace Gummer sekä Paul Walter Hauserin esittämä äänittäjä Mike Batlan.
Tarinaan kuuluvat Springsteenin isä ja äiti. Rooleissa nähdään Stephen Graham ja Gaby Hoffman. Mielenterveysongelmaisen isän ja Brucen suhdetta avataan myös lapsuustakaumissa.
White kuvailee, ettei Springsteen suoranaisesti auttanut häntä elokuvarooliin valmistautumisessa esimerkiksi musiikillisesti, vaan oikean mielenmaiseman haltuunotossa.
– En ollut edes soittanut kitaraa aikaisemmin, White myöntää.
Kullanarvoisiksi osoittautuivat tuon ajan läheiset yhteistyökumppanit, jotka hekin mielellään puhuivat näyttelijälle.
– Oli todella avaavaa viettää aikaa esimerkiksi tuottaja Jimmy Iovinen ja Jon Landaun kanssa, White sanoo.
– Riippumatta siitä, kuinka vilpitön olet, omaa tarinaansa on hankala kertoa.
—
Korjattu juttua kello 11.53: Näyttelijän nimi on Jeremy Allen White, ei Jeremy Allan White.
Korjattu juttua kello 17.08: Nebraska ei ollut ensimmäinen kärkisarjan rock-tähden tekemä kotinauhoitusalbumi. Se oli ensimmäinen kärkisarjan rock-tähden tekemä kotinauhoitusalbumi, joka julkaistiin sellaisenaan.