Juttu tiivistettynä
- Tanskalaiselokuvat ovat menestyneet monissa kansainvälisissä elokuvagaaloissa.
- Tanska tukee kotimaista elokuvatuotantoa yli kolme kertaa enemmän kuin Suomi.
- Tanskan parlamentti nosti elokuvainstituutin tukea entisestään pari vuotta sitten ja vaatii suoratoistopalveluilta panostuksia tanskalaiseen sisältöön.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
KÖÖPENHAMINA / ALBERTSLUND Tapetit, ikkunanpielet, vaatteet, huonekalut ja kirurgiset työkalut ovat kuin suoraan 50-lukulaisesta sairaalasta. Paitsi että vieressä on moderneja tv-kameroita, ja ikkunoiden takana on pahvikulisseja.
Täällä kuvataan suosittua tanskalaista Sairaanhoito-opisto-draamasarjaa, jota on näytetty myös Ylellä. Tanskassa sarjasta nähdään pian jo kahdeksas tuotantokausi.
SF Studios -elokuvayhtiön tuottama sarja syntyy tanskalaisten elokuvien ja televisiosarjojen tekijöiden kynästä – kuten moni muukin kansainvälisesti tunnustettu draamasarja ja elokuva.
Avaa kuvien katselu
Kuvaustiimi työssään Sairaalaopisto-televisosarjan kuvauksissa Tanskassa lokakuussa 2025. Kuva: Karoliina Kantola / Yle
Avaa kuvien katselu
Albertslundin kunta sijaitsee Suur-Kööpenhaminan alueella. Kuva: Juha Rissanen / Yle, lähde: Openstreetmap, Mapcreator
Tanskan elokuva-alan niittää mainetta ja kunniaa. Tanskalaiselokuvat ovat saaneet yhteensä neljä Oscar-palkintoa ja niiden lisäksi 11 Oscar-ehdokkuutta kilpailun kansainvälisessä sarjassa. Ehdokkuuksia ja voittoja on kuulutettu tanskalaisille myös muun muassa Golden Globe – ja Palme d’Or -gaaloissa. Pienestä maasta on tullut ohjaajalegendoja, kuten Lars von Trier ja Susanne Bier, sekä kansainvälisesti merkittäviä näyttelijöitä, kuten Mads Mikkelsen ja Sidse Babett Knudsen.
Suomalaiselokuvien Oscar-menestys on jäänyt muutamaan ehdokkuuteen, Cannesissa Suomi on saanut myös palkintoja. Suomen elokuva-alan nykytilasta ja tulevaisuudesta on keskusteltu viime aikoina paljon, kun hallitus suunnitteli vähentävänsä Elokuvasäätiön tukea aiempien leikkauksien päälle. Sittemmin tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie perui lisäleikkaukset.
Tässä jutussa selvitämme, mikä on Tanskan elokuva-alan menestysresepti.
Tämä kuva näyttää, kuinka paljon enemmän valtio tukee elokuva-alaa Tanskassa kuin Suomessa:
Kolme peruspilaria
Tanskan elokuvainstituutin johtaja Tine Fischer listaa kolme tärkeää seikkaa Tanskan elokuvamenestyksen takaa. Ne ovat elokuvateollisuuden tuki, Tanskan elokuvainstituutti ja koulutus.
Avaa kuvien katselu
Tanskalaisnäyttelijät Jens Jørn Spottag, Thue Ersted Rasmussen ja Anette Støvelbæk kuuluvat Sairaanhoito-opisto-sarjan päähenkilöihin. Kuva: Mike Kollöffel / SF Studios
Tanskassa on perinteisesti ollut yli puoluerajojen laaja yhteisymmärrys elokuvan valtiontukien tärkeydestä. Elokuvainstituutin budjetti sovitaan aina neljäksi vuodeksi kerrallaan. Se tuo alalle vakautta ja ennustettavuutta, Fischer selostaa.
Toiseksi Tanskan elokuvainstituutti on tehnyt töitä kotimaisen elokuvatuotannon ja markkinoinnin edistämiseksi. Tuki kohdistetaan elokuviin ja sarjoihin. Jonkin verran menee myös hallinnollisiin kuluihin ja festivaalikuluihin.
Elokuvainstituutti pitää tärkeänä rahoittaa monenlaisia elokuvia.
– On tärkeää rahoittaa sekä suuren yleisön elokuvia että taide-elokuvia, jotka eivät välttämättä nouse katsotuimpien elokuvien joukkoon, Fischer painottaa.
Kolmas tärkeä pilari on opetus aina peruskoulusta korkeakoulutukseen. Kotimaisista elokuvista kertominen ja elokuvateatterivierailut kuuluvat kouluille. Se luo pohjan elokuvien arvostukseen ja kulutukseen.
Avaa kuvien katselu
Bodil Jørgensen ja Mads Mikkelsen näyttelevät uutuuselokuvassa Den Sidste Viking, eli Viimeinen viikinki. Kuva: Rolf Konow / Nordisk Film
Myöhemmin alalle pyrkiville on tarjolla julkisesti tuettuja työpajoja, joissa aloittelijat voivat testata taitojaan ja kiinnostustaan. Tie huipulle kulkee useimmiten korkeakoulun kautta. Tanskan arvostetuin elokuvakoulu on julkinen Den Danske Filmskole. Sen lisäksi maassa on kolme laadukasta yksityistä elokuvakoulua, jotka myös saavat valtion tukea.
– Mielestäni maiden, jotka todella haluavat elokuva-alalleen menestystä, pitäisi panostaa koulutukseen, Fischer sanoo.
Katso videolta, miten Tanskan elokuvainstituutin johtaja Tine Fischer kuvailee elokuvatuen merkitystä.
Timo T. Lahtinen on työskennellyt elokuvien levityksen ja tuotannon parissa 40 vuotta, joista Tanskassa kolme vuosikymmentä. Hänellä on kokemusta kansainvälisistä elokuvamarkkinoista, erityisesti Pohjoismaissa.
Tanska ja Suomi ovat hänen mielestään vertailukelpoisia maita. Ne ovat asukasluvultaan ja ikäjakaumaltaan samankaltaisia. Myös tekniset edellytykset elokuvantekoon ovat lähes samat.
Hänen mukaansa näkyvin ero maiden elokuva-alalla on nimenomaan raha. Tanskassa elokuvantekijät voivat saada rahaa enemmän ja useammista lähteistä kuin Suomessa. Tanskan talous on tällä hetkellä vahvempi kuin Suomen, jossa leikkauksia on perusteltu tiukalla taloustilanteella. Mutta ei Tanskallakaan ole aina mennyt niin hyvin kuin nyt.
– Esimerkiksi 80-luvun lopulla Tanskan talous oli pohjalla, ja hallitus harjoitti kovaa kulukuria. Mutta tahto tukea omaa kulttuuria on aina ollut suuri.
Avaa kuvien katselu
Timo T. Lahtinen on työskennellyt elokuva-alalla Pohjoismaissa 40 vuotta. Kuva: Lahtisen kotialbumi. Kuva: Timo T. Lahtinen
Lahtinen mainitsee, että elokuvainstituutin lisäksi Tanskassa on alueellisia säätiöitä, jotka rahoittavat elokuvien suunnittelua ja tuotantoa. Hänen mukaansa elokuvatuki on tärkeää erityisesti uusille elokuvantekijöille, sillä harva elokuvantekijä luo mestariteoksen ensimmäisellä kerralla.
– Tanskassa on panostettu erikseen nuorten kykyjen tukemiseen niin koulutuksella kuin taloudellisilla tuilla, Lahtinen sanoo.
Avaa kuvien katselu
Tanskassa nähdään pian jo kahdeksas Sairaanhoito-opiston tuotantokausi. Kuva: Karoliina Kantola / YleMenestyselokuvat maksavat tuen takaisin
Elokuva-ala on kokenut muutoksia kaikkialla viime vuosina. Digitaaliset alustat korvasivat DVD-myynnin, koronapandemia jäädytti tuotantoja ja Tanskassa suoratoistopalvelut vetäytyivät elokuvasopimusten mukaisista palkkioista.
Niinpä vuonna 2023 Tanskan parlamentti päätti nostaa elokuvainstituutin tukea noin 13 miljoonalla eurolla. Samalla puolueet vetosivat, että myös yleisradioyhtiö DR ja osittain julkisin varoin rahoitettu TV2 ottaisivat entistä suurempaa vastuuta elokuvien kehittämisestä ja levityksestä.
Parlamentti vaati myös suoratoistopalveluita vastuuseen. Nyt suoratoistopalveluiden pitää maksaa Tanskan valtiolle vuosittain 2–5 prosenttia Tanskan-markkinoiden tuloistaan. Lisäksi Tanska kannustaa suoratoistopalveluita sijoittamaan viisi prosenttia Tanskan-vuosituotoistaan uuteen tanskalaiseen sisältöön. Vastaavia vaatimuksia on monessa EU-maassa, Suomessa asiaa vasta valmistellaan.
Avaa kuvien katselu
Alexander Skarsgård ja Kirsten Dunst näyttelivät tanskalaisohjaaja Lars von Trierin menestyselokuvassa Melancholia. Kuva: Christian Geisnæs / Nordisk Film
Elokuvan tukeminen maksaa Tanskassa kirjaimellisesti itsensä takaisin. Menestyselokuvat maksavat saamansa tuen tai osan siitä takaisin Tanskan elokuvainstituutille. Suomessa vastaavaa käytäntöä ei ole.
Tästä kuvasta näkee, että tanskalaiset käyvät suomalaisia enemmän elokuvissa:
Palataan vielä studiolle. Tanskalaisruotsalainen Jakob Åkerlind on näytellyt Sairaanhoito-opisto-sarjassa Aksel Rasmussenia toisesta tuotantokaudesta alkaen. Hänen mukaansa sarjojen ja elokuvien budjetti käytetään Tanskassa tehokkaasti.
– Kun olemme töissä, teemme todellakin töitä. Kyseessä eivät ole kuitenkaan mitkään Hollywood-budjetit.
Videolla näyttelijä Jakob Åkerlind pohtii, mikä hänen mielestään on Tanskan elokuvamenestyksen takana.