Vähälumisina talvina norppien apukinoksilla on ratkaiseva merkitys. Tulevaisuudessa nykyiset suojelutoimet eivät välttämättä enää riitä, varoittaa WWF.
27.10. 9:32
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Saimaannorppien kanta on kasvanut 530 yksilöön, kertoo Metsähallitus.
Syntyneiden kuuttien määrä on kasvanut, mutta pesäpoikaskuolleisuus on suurta muun muassa ilmastonmuutoksen vuoksi.
Pohjois-Saimaan tilanne huolestuttaa, sillä Joensuun lähistöllä kuutteja ei ole syntynyt kolmeen vuoteen.
Saimaannorpan kanta jatkaa kasvuaan.
Tämän vuoden kanta-arvion mukaan saimaannorppia on 530 yksilöä, kertoo Metsähallitus. Viime vuonna vastaava arvio oli 495 yksilöä.
Norppakanta kasvaa etenkin Puruvedellä ja etelässä Suur-Saimaalla.
Sen sijaan Pohjois-Saimaan tilannetta Metsähallitus kuvaa huolestuttavaksi. Joensuun läheisellä Pyhäselkä–Jänisselkä-alueella kuutteja ei ole syntynyt kolmeen vuoteen.
Kanta-arvio perustuu pesälaskentojen tuloksiin, joita täydennetään seuranta-aineistoilla. Arvion pohjana on tammikuussa laskettu yksilömäärä.
Myös tänä vuonna syntyneiden kuuttien määrä kertoo kannan kasvusta. Kuutteja syntyi 114, kun vielä kymmenen vuotta sitten niitä syntyi vuosittain noin 80.
Pesäpoikaskuolleisuus on kuitenkin ollut suurta. Ilmastonmuutoksen edetessä ovat pesimäolosuhteet yhä useammin heikot.
”Ilman apukinoksia ja keinopesiä poikaskuolleisuus olisi ollut vielä korkeampi. Heikentyneiden pesimäolosuhteiden lisäksi kalanpyydykset aiheuttavat ylimääräistä nuorten yksilöiden kuolleisuutta”, kertoo tiedotteessa luonnonsuojelun erityisasiantuntija Riikka Alakoski Metsähallituksesta.
Tänä vuonna on löydetty 45 kuollutta saimaannorppaa, joista kahdeksan on kuollut kalanpyydyksiin, Metsähallitus kertoo.
Vähälumisina talvina hyvin suuri osa kuuteista on syntynyt apukinoksiin, kertoo WWF:n ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen.
Tulevaisuudessa nykyiset suojelutoimet eivät välttämättä ole enää riittäviä. Apukinokset voivat sulaa liian aikaisin, tai niihin ei riitä tarpeeksi lunta.
Myös keinopesien käyttö on yhä tutkimusvaiheessa, Tolvanen sanoo. Apukinosten korvaaminen keinopesillä olisi valtava operaatio.
”Tärkeintä on pyrkiä hillitsemään ilmastonmuutosta.”