Pohjoismaiden kokouksessa yksi puuttui ja yksi oli erityisen vakavana

Yksi maa oli selvästi muita vakavampana pohjoismaisten pääministerien kokouksessa, kirjoittaa toimittaja Anni Emilia Alentola Tukholmasta.

Tänään klo 18:59

Suomen pääministeri Petteri Orpo johti kokousta, johon pohjoismaiset pääministerit ja itsehallintoalueiden edustajat osallistuivat. Grönlanti boikotoi tapahtumaa. Anni Emilia Alentola

Pohjoismaiden pääministerit kokoontuivat tiistaina Tukholmassa Suomen pääministerin Petteri Orpon (kok) johdolla. Suomi on Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaa, minkä vuoksi puheenjohtajan rooli lankesi Orpolle. Kokous järjestettiin Pohjoismaiden neuvoston istuntoviikon yhteydessä.

Pääministerikokoukseen otti poikkeuksellisesti osaa myös Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen. Kokouksessa aiheina olivat kokonaisturvallisuus, neuvoston varautumis- ja resilienssityö sekä kilpailukyky.

Uutista kokouksen lehdistötilaisuudesta sai turhaan etsiä, mutta tässä muutamia kiinnostavia huomioita kuitenkin.

Pohjoismaiden pääministerit kokoontuivat tiistaina Tukholmassa. Anni Emilia Alentola

Suomi laahaa tilastoissa

Orpon mukaan kilpailukyvystä keskustelemiseen käytettiin kokouksessa reilusti aikaa.

– Mielestäni ilman kilpailukykyä meillä ei ole varaa pitää huolta turvallisuudesta, Orpo sanoi suomalaistoimittajien tapaamisessa.

Kilpailukyvyn hän puolestaan arvioi perustuvan ”meidän hienoihin pohjoismaisiin hyvinvointiyhteiskuntiin, joissa on korkea työllisyysaste, korkeaa teknologiaa, menestyviä yrityksiä ja hyvinvoivat ihmiset.”

Tässä hienossa pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa Suomessa on tosin ennätysmäärä työttömiä tällä hetkellä. Enemmän kuin vuosikymmeniin.

Tuoreimpien lukujen mukaan työttömyysaste on kymmenen prosentin luokkaa ja varsinkin pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut. Euroopan unionin tasolla työttömyysaste on vajaan kuuden prosentin tuntumassa, eli Suomessa ollaan selvästi keskiarvoa huonommassa tilanteessa.

Orpo puhui toki työllisyysasteesta, ei työttömyysasteesta. Sitä katsottaessa ei tilanne ole aivan niin synkkä, mutta ei siinä kyllä erityistä kehumistakaan ole. Kun Pohjoismaiden lukuja vertailtiin viime vuoden osalta, erottui Suomi ainoana, jonka työllisyysaste oli alle 80 prosenttia.

Myös Ruotsia vaivaa työttömyys, mutta tilanne ei ole ihan niin paha kuin Suomessa. Mallia pitää ottaa varmaankin Norjasta, jossa työttömyys ei samalla tavalla vaivaa.

Tanska on vakavimpana

Pääministerien puheenvuorojen joukosta yksi erottui. Kun moni puhui pohjoismaisen yhteistyön merkityksestä ja siitä kilpailukyvystä, puhui Tanskan pääministeri Mette Frederiksen pääasiassa sodasta. Hän aloitti oman osuutensa sanomalla, että koemme tällä hetkellä suurinta uhkaa sitten toisen maailmansodan.

– Meidän täytyy aseistaa itsemme uudelleen. Meidän on pystyttävä puolustamaan itseämme vuoteen 2030 mennessä – viimeistään, Frederiksen sanoi viitaten EU:n tuoreeseen puolustuksen tiekarttaan.

Kun kysymykset kääntyivät Ukrainan tukemiseen – erityisesti siihen, kuinka EU:ssa ei päästy sopuun Venäjän jäädytettyjen varojen lainaamisesta Ukrainalle – sanoi Frederiksen näin:

– Minulle tässä ei ole kyse siitä, että annetaan rahaa tai lahjoituksia Ukrainalle vaan siitä, että puolustetaan Eurooppaa.

Tanskassa on jouduttu kokemaan turvallisuusuhkia omallakin maaperällä, kun syksyllä maa oli droonihäirinnän kohteena.

Tanskan pääministeri Mette Frederiksen oli selkeästi muita valtionjohtajia vakavampana ja keskittyi suorasanaisemmin sotaan. REUTERS

Boikotti

Kokouksessa yksi loisti poissaolollaan: Grönlanti. Itsehallintoalueet oli kutsuttu paikalle ja mukana olivatkin Ahvenanmaan ja Färsaarien edustajat. Grönlanti on sen sijaan jo pidempään boikotoinut Pohjoismaiden neuvostoa ja päätös pitää edelleen.

Taustalla boikottiin on toukokuussa 2024 järjestetty pohjoismaisten pääministerien kesäkokous, jonne itsehallintoalueita ei kutsuttu. Syyksi itsehallintoalueille ilmoitettiin, että kokouksessa käsitellään ainoastaan ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa.

Grönlannilla on geopoliittisesti tärkeä asema ja sen rooli on noussut entistä keskeisemmäksi varsinkin Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin kommenttien vuoksi. Keväällä Trump ilmoitti haluavansa Grönlannin Yhdysvaltojen hallintaan.

Olisi ollut siis tärkeää saada Grönlannin oma ääni kuuluviin, mutta nyt niin ei tapahtunut. Jää nähtäväksi, kuinka pitkäaikaiseksi boikotti venyy – ja yrittävätkö muut taivutella tai lepytellä Grönlantia takaisin yhteisen pöydän ääreen