Vantaan ratikan ylle lankesi varjo perjantaina, kun hanke sai uuden hintalapun ja päätepysäkin Aviapolikseen 1,5 kilometrin päästä terminaalista.
Maanantaina Vantaan kaupunginhallitus jätti asian pöydälle.
On edelleen mahdollista, että koko hanke lykkääntyy tai peruuntuu kokonaan. Lopullisesti rakentamisesta päättää kaupunginvaltuusto.
Ratikan uudet käänteet kiinnostavat kauppakeskus Jumbon suurimman omistajan Vantaan Valon toimitusjohtajaa Jukka Vakulaa.
Hän uskoo, että ratikka kasvattaisi kauppakeskuksen kävijämääriä ja mahdollistavan alueen voimakkaan kehittämisen.
– Kyllä sillä on merkittävä vaikutus meillekin. Uskon, että ratikan tulo näkyisi meidän kävijämäärissämme positiivisesti, Vakula sanoo.
Jumbossa käy vuosittain noin 12 miljoonaa asiakasta. Heistä neljäsosa saapuu Vakulan mukaan jo nyt muuten kuin autolla.
Autoilijat pysyvät jatkossakin kauppakeskuksen tärkeimpänä asiakasryhmänä, Vakula uskoo.
– Ratikka ei ole meille elämän ja kuoleman kysymys, mutta se on tosi hyvä lisä monessakin mielessä, sekä asiakkaille että työntekijöille.
Vakula huomauttaa, että Jumbossa käy töissä yli 2 000 ihmistä.
Vakulan mukaan ratikka olisi liikkeelle paneva voima
Suunnitelmien mukaan Jumbon välittömään läheisyyteen tulisi pysäkit Rälssitielle ja Tasetielle. Kyse ei kuitenkaan ole Vakulan visioissa vain siitä, miten Jumboon pääsee.
Ratikka avaisi hänen mukaansa uusia mahdollisuuksia koko alueen kehittämiselle.
– Meillä on tässä rakentamatonta maata, joka toimii nyt muun muassa ulkopysäköintinä. Meillä on mahdollisuus kehittää tätä koko aluetta ja korttelia merkittävästi. Ratikka on siinä ylivoimainen primus motor, joka laukaisee kehityksen liikkeelle tällä alueella, Vakula sanoo.
Vantaan Valo omistaa suurimman osan Jumbon kiinteistöistä. HOK-Elanto omistaa Prisman ja Keskon Citymarketin tilat. Vantaan Valon puolestaan omistavat puoliksi työeläkeyhtiöt Elo ja Varma.
Vakula vertaa Jumbon alueen kehittämismahdollisuuksia Espoon Leppävaaraan ja Matinkylään. Leppävaarassa oli ensin Maxi, jonka tilalle rakennettiin Sello. Matinkylässä on Iso omena. Kauppakeskusten ympärille on tullut sen jälkeen paljon muuta, Vakula huomauttaa.
– Asumista, hotelleja, kouluja, uimahalleja – ihan kaikkea mitä kaupunkimaisessa rakenteessa on. Näen, että tämä on myös tämän alueen tulevaisuus.
Vakula sanoo ymmärtävänsä, että ratikka herättää keskustelua.
– Häiriötä tulee aivan varmasti, mutta se saadaan kyllä pidettyä aisoissa hyvällä suunnittelulla.
Avaa kuvien katselu
Tältä ratikan reitti- ja pysäkkikartta näytti ennen tarkistusta. Tarkistetussa hankesuunnitelmassa päätepysäkki olisi ainakin aluksi Aviapoliksessa. Kuva: Grafiikka: Ronnie Holmberg / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap, Lähde: Vantaan kaupunkiFinavia: Lentoaseman saavutettavuus on hyvällä tasolla
Helsinki-Vantaan lentoasema on Jumbon ohella toinen suuri toimija alkuperäisen ratikkareitin varrella.
Valtion lentoasemayhtiö Finaviassa uusi ratikkareitin päätepiste ei herätä suuria huolia.
Finavian viestintäpäällikkö Pia Fast toteaa, että lentoaseman saavutettavuus on matkustajatutkimusten mukaan tällä hetkellä hyvällä tasolla.
– Lentoasemalle pääsee junalla, bussilla, taksilla, sovelluskyydeillä tai omalla autolla.
Finavialle on Fastin mukaan tärkeää, että liikenneyhteydet ovat sujuvat ja että ne palvelevat sekä matkustajia että aseman yritysten työntekijöitä.
Finavia ei ainakaan julkisesti vaadi, että ratikalla pitäisi päästä terminaaliin saakka heti ratikan ensimmäisen vaiheen valmistuttua.
– Koemme tärkeäksi, että raitiovaunulinja yltää kehittyvälle Aviapoliksen alueelle asti, josta ihmiset pystyvät siirtymään sujuvasti lentoasemalle, Fast muotoilee.
Viestintäpäällikkö muistuttaa, että tarkistetun hankesuunnitelman mukainen reitti ei välttämättä ole lopullinen, vaan sitä voidaan jatkaa lentoasemalle asti myöhemmin.
Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timonen kertoo alla olevalla videolla, että ratikan päätepysäkkiä tarkastellaan esityksen mukaan kahden vuoden kuluttua.