Anneli Auerin tapaus|Käräjäoikeus käsitteli aiemmin salattuja lastensuojeluasiakirjoja. Puolustuksen mukaan ne osoittavat, että lasten ja Auerin väliset suhteet olivat lämpimät vielä senkin jälkeen, kun väitetyt rikokset olisivat tapahtuneet.
28.10. 10:51 | Päivitetty 28.10. 16:09
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Anneli Auerin ja Jens Kukan seksuaalirikosoikeudenkäynnissä käsiteltiin lastensuojeluasiakirjoja Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa.
Puolustuksen mukaan asiakirjat paljastavat ristiriidan syytteiden ja lääketieteellisten havaintojen välillä.
Asiakirjojen perusteella lasten ja Auerin välit olivat lämpimät vielä väitettyjen rikosten jälkeenkin.
Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa Anneli Auerin ja Jens Kukan seksuaalirikosoikeudenkäynti jatkui tiistaina puolustuksen kirjallisten todisteiden käsittelyllä. Oikeus määräsi aiemmin suuren osan puolustuksen aineistosta salaiseksi, mutta pyrki nyt käsittelemään asiakirjoja mahdollisimman julkisesti.
Iltapäivällä oikeudessa käytiin läpi Auerin lasten terveystietoja, joita poliisi keräsi alkuperäisen esitutkinnan aikana vuonna 2011.
Puolustuksen mukaan asiakirjat paljastavat merkittävän ristiriidan haastehakemuksen väitteiden ja lääketieteellisten havaintojen välillä.
Syytteiden mukaan Auer ja Kukka tekivät lapsille vakavaa väkivaltaa ajanjaksolla marraskuusta 2007 heinäkuuhun 2008, mutta lääkärintarkastuksissa ei dokumentoitu fyysisiä vammoja. Haastehakemuksessa kuvataan väkivaltatekoja, joissa lapsia on väitetty lyödyn ja viilletyn toistuvasti eri puolille kehoa.
Lääketieteellisissä asiakirjoissa ei ole merkintöjä näistä vammoista. Kun lapset syyskuussa 2009 otettiin huostaan, heille tehtiin tulotarkastukset. Kolmen nuorimman lapsen kohdalla kirjattiin, että ”iho siisti”. Terveystiedoissa ei ole mainintaa viiltelyjäljistä, arista käsivarsissa, nilkoissa tai muualla kehossa.
”Uskon, että jos tällaista viiltelyä olisi tapahtunut, lapset olisivat siitä kertoneet”, Auerin puolustusasianajaja Markku Fredman sanoi.
Myöskään seksuaalirikoksista ei löytynyt välittömiä lääketieteellisiä todisteita. Joulukuussa 2011 tehdyissä magneettikuvauksissa havaittiin kudosmuutoksia, joiden todettiin olevan tapaturmaisesti syntyneitä, mutta kuvista ei ilmennyt, millä tavoin ne olivat syntyneet.
Myöskään psykologikäynneillä ei ollut kirjattu pelkoja tai paniikkireaktioita vanhempia kohtaan, ja syksyllä 2009 lapset kuvattiin reippaiksi ja hyvinvoiviksi.
Puolustuksen mukaan lasten vointi alkoi heikentyä vasta sen jälkeen, kun heidät oli sijoitettu sijaisperheeseen.
Aamupäivällä käräjäoikeus käsitteli vuoden 2009 lastensuojeluasiakirjoja, jotka koskevat lasten ja äidin välisiä suhteita ennen sijoitusta. Näitä asiakirjoja ei ollut oikeuden käytössä aiempien oikeudenkäyntien aikana.
Puolustuksen mukaan aineisto osoittaa, että lapset olivat tuolloin läheisiä sekä toisiinsa että äitiinsä. Asiakirjat liittyvät kaikkiin syytekohtiin, joissa arvioidaan lasten kertomusten luotettavuutta.
Kirjaukset ovat puolustukselle keskeisiä, koska niiden mukaan lasten ja äidin välit olivat lämpimät ja läheiset vielä sen jälkeen, kun väitetyt seksuaalirikokset olisivat jo tapahtuneet.
Syytteiden mukaan lasten pahoinpitely ja viiltely päättyivät vain muutama kuukausi ennen kun lastensuojelun asiakirjojen merkinnät alkavat.
Puolustusasianajaja Fredman totesi, että vuoden 2009 loppuun asti kaikki oli kunnossa.
”Meidän väitteemme on se, ettei niistä ilmene mitään välirikkoa tai vihanpitoa. Oikeuden arvioitavaksi jää, milloin ja miten välirikko on tapahtunut, Fredman sanoi.
Lastensuojeluasiakirjoissa on runsaasti arkisia havaintoja lasten elämästä ennen sijoitusta. Suurin osa kirjauksista kuvaa tavallista arkea, leikkejä ja sisarusten välisiä suhteita. Merkintöjen mukaan lapset viettivät paljon aikaa yhdessä ja suhtautuivat vanhempiinsa lämpimästi.
Asiakirjoissa on lukuisia merkintöjä, joissa lapset kertovat ikävöivänsä äitiään.
Eräällä käynnillä, jossa Anneli Auer tapasi lapsiaan pitkän tauon jälkeen, työntekijät kirjasivat, että lapset halasivat äitiään niin tiukasti, että heidät piti lopulta irrottaa hänestä.
Puolustus katsoo, että asiakirjat osoittavat lasten kertomusten muuttuneen vasta sijoituksen ja sijaisperheen vaikutuksen myötä.
Jos arki ja äitisuhde olivat kirjauksissa kuvattuun tapaan ehjät, puolustuksen mukaan se horjuttaa syyttäjien väitettä siitä, että lapsilla olisi jo aiemmin ollut seksuaalisen hyväksikäytön aiheuttamia pelkoja tai oireita.
Syyttäjän näkemyksen mukaan lasten lämpimältä vaikuttava suhde äitiinsä ei ole poikkeava lähisuhdeväkivaltaa kokeneille.
”Ei ole minusta kummallista, että he ikävöivät äitiä ja kotia”, erikoissyyttäjä Leena Koivuniemi sanoi.
Jens Kukan puolustusasianajaja Kaarle Gummerus korosti, että lastensuojeluasiakirjoista voidaan nähdä, miten lasten ja äidin välinen suhde kehittyi.
”Nämä ovat ammattilaisten tekemiä kirjauksia, joista nähdään, miten ammattilaiset ovat kokeneet tilanteen”, Gummerus sanoi.