Nopeasti välähtäneitä taivaan valopisteitä heinäkuussa 1952 Palomarin observatorion laitteistolla otetuissa kuvissa.

Tuore yhdysvaltalais-ruotsalainen tutkimus esittää, että San Diegossa toimivan Palomarin observatorion vuosina 1949–1957 havaitsemat selittämättömät valopisteet taivaalla voisivat liittyä ydinkokeisiin.

Observatorion tutkijat ikuistivat havaitsemiaan valopisteitä valokuviin. Historian ensimmäinen satelliitti, Neuvostoliiton Sputnik 1, laukaistiin kiertämään Maata lokakuussa 1957. Palomarin observatoriolla havaitut valopisteet sijoittuvat aikaan ennen Sputnik 1:n laukaisua.

Tutkijat tarkastelivat nyt Palomarin valokuvia ja havaintodataa sekä tietoja maanpäällisistä ydinkokeista ja tunnistamattomista ilmailmiöistä (UAP, unidentified anomalous phenomena) samalta ajalta. UAP on korvannut vanhentuneen UFO-termin, joka viittasi pelkästään lentäviin kappaleisiin.

Tutkimusta tehtiin VASCO-hankkeen (Vanishing & Appearing Sources during a Century of Observations) puitteissa. Vuonna 2019 alkunsa saanut hanke etsii vanhoista valokuvista taivaankappaleita, jotka ovat kadonneet tai näyttäytyneet hetkellisesti välähtäen.

Palomarin observatorion havaintoaineisto taivaan tunnistamattomista valopisteistä käsitti 2 718 päivää. Tutkijat vertasivat dataa ja välähtäneiden valopisteiden ilmestysmisajankohtia ydinkokeiden ja UAP-havaintojen ajankohtiin ja sijainteihin.

Kävi ilmi, että Palomarin observatorion vuosien 1949–1957 havainnot esiintyivät 45 prosenttia todennäköisemmin vuorokauden sisällä tunnetuista maanpäällisistä ydinasekokeista.

Valopistehavainnot kasvoivat myös 8,5 prosenttia jokaisen tunnetun UAP-havainnon myötä.

Tutkijat korostavat raportissaan, että valopisteiden tarkkaa alkuperää ei kyetty varmistamaan.

Mahdollinen yhteys ydinasekokeisiin antaa ymmärtää kuitenkin, että kyse ei ole esimerkiksi satunnaisista kuvausvirheistä.

Huomionarvoista Scientific Reports -tiedejulkaisussa julkaistussa tutkimuksessa on se, että tutkimusta oli toteuttamassa kaksi tutkijaa, joista nuorempi on Tukholman yliopiston apulaisprofessori, tähtitieteilijä Beatriz Villarroel, mutta toinen, tutkimusta johtanut vanhempi professori Stephen Bruehl, on Yhdysvaltain Nashvillessä toimivan Vanderbiltin yliopistosairaalan anestesiologian osaston tutkiva lääkäri.

Bruehlilla ei ole minkäänlaista fysiikan tai tähtitieteen koulutusta eikä hän ole koskaan aiemmin osallistunut näiden tieteenalojen akateemiseen tutkimustyöhön.

Hän on ollut vuodesta 1991 lähtien hyvin ahkerasti mukana tutkimuksissa, jotka ovat keskittyneet suurimmilta osin kipuun ja kivunhoitolääketieteeseen.

Tutkimuksesta uutisoi Phys.org-sivusto.