Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Helsingin seudun liikenteen (HSL) hallitus on päättänyt korottaa joukkoliikenteen hintoja 3,1 prosenttia.
HS:n haastattelemat kaupunkilaiset suhtautuvat kriittisesti korotuksiin ja pitävät lippujen hintoja jo nyt korkeina.
HSL perustelee korotuksia taloudellisilla vaikeuksilla, mutta osa kaupunkilaisista pelkää hintojen nousun karkottavan käyttäjiä.
Kaupunkilaiset eivät tiistaina olleet innoissaan uutisesta, jonka mukaan HSL aikoo korottaa matkalippujen hintoja 3,1 prosenttia.
Mannerheimintiellä raitiovaunua odottaneen Maarit Söderlundin mielestä lipun hinta on jo nyt liian korkea.
”Ei mitään nousuja vaan laskuja, ainakin eläkeläisille”, Söderlund sanoo.
Maarit Söderlund haluaisi matkaliput ilmaiseksi eläkeläisille. Kuva: Matti Pietola / HS
Hernesaaressa asuva Söderlund ajattelee, että edullinen joukkoliikenne vähentäisi jopa sairaalakuluja, koska se saisi ihmisiä enemmän liikkeelle. Siksi hän suosii itsekin enimmäkseen apostolin kyytiä.
”Sen takia minulla ei ole kuukausikorttia. Suurin piirtein 30–40 euroa menee matkoihin kuukaudessa.”
Korotuksesta ei innostu myöskään yhteiskunnallisen muutoksen kandiohjelmassa Helsingin yliopistossa opiskeleva Lenni Linnaranta.
”Joukkoliikenne on äärimmäisen tärkeä osa toimivaa yhteiskuntaa. Edullinen ja saavutettava joukkoliikenne mahdollistaa sen, että ihmiset pääsevät liikkumaan palveluiden pariin ja olemaan osa yhteiskuntaa.”
Jos matkaliput olisivat edullisempia, pummilla matkustavien määrä vähenisi, mikä parantaisi HSL:n taloutta, Lenni Linnaranta argumentoi. Kuva: Matti Pietola / HS
Punavuoressa asuva Linnaranta kertoo käyttävänsä raitiovaunua lähes päivittäin. Ystäviä pääsee tapaamaan kätevästi metrolla, ja kesällä kaupunkipyörät ovat kovassa käytössä.
Opiskelijana hän maksaa kuukausilipusta tällä hetkellä 43,40 euroa. Jos sen hinta kohoaisi yli 45 euron, hän todennäköisesti alkaisi vältellä julkisella liikkumista.
Linnarannan mukaan Suomessa pitäisi ottaa mallia Keski-Euroopasta, kuten Luxemburgista, jossa julkinen liikenne on ilmaista. Esimerkiksi Prahassa 30 minuutin lippu maksaa noin 1,20 euroa.
Alun perin matkalippujen hintaa oli määrä korottaa 6,4 prosenttia, mutta poliitikkojen neuvotteluissa korotus puolittui. Täyttä varmuutta lopullisista hinnoista ei vielä ole, mutta esimerkiksi matkakortilla tai mobiilisovelluksella ostettu kertalippu voisi nousta nykyisestä 3,20 eurosta 3,30 euroon.
”3,20 euroa on aika suuri hinta suhteutettuna siihen miten laajat vaikka Helsingin verkostot on. Alle 2 euron hinta olisi kohtuullinen. Mutta realistinen ehkä 2,5 euroa”, sanoo Linnaranta.
Kahden vyöhykkeen kausilippu kallistuisi nykyisestä 72,10 eurosta noin 75 euroon. Aikuisille kaikkein edullisin eli jatkuva säästötilaus kallistuisi 60,10 eurosta noin 62 euroon.
Hannu Puustinen kaipaisi takaisin muutama vuosi sitten poistunutta niin sanottua ”ratikkalippua”. Kuva: Matti Pietola / HS
Yksikään politiikoista ei halunnut korotuksia, mutta kaikilla jäsenkunnilla ei ole varaa kattaa puuttuvaa rahoitusta verovaroistaan.
”Miten se sitten menee läpi”, ihmetteli Hannu Puustinen.
HSL:n hintoihin vaikuttaa Euroopan mittakaavassa varsin harvinainen infrakorvausjärjestelmä.
Puustinen ymmärtää talousvaikeudet, mutta epäilee, ettei lippujen hinta ratkaise asiaa varsinkaan tässä taloustilanteessa, jossa ihmisillä on jo valmiiksi tiukkaa. Korkeat hinnat karkottavat käyttäjiä entisestään, analysoi Puustinen.
Puustinen kertoo asuvansa Alppilassa ja hyödyntävänsä etenkin talviaikaan julkista liikennettä.
”Laskisin kyllä kertalipun alle kolmen euron.”
Janni Vepsäläinen kertoo liikkuvansa etenkin metrolla ja bussilla. Kuva: Matti Pietola / HS
Laajasalossa asuvan Janni Vepsäläisen mukaan HSL:n hintojen korotus ei kuulosta kohtuuttomalta. Kustannuksia pitää jotenkin kattaa.
”En ole perehtynyt asiaan, varmaan siihen on jonkinlaiset perusteet”, hän sanoo.
”Mutta ymmärrän, että on varmasti ihmisiä, joille korotus on merkittävä.”
Vaikka Vepsäläisellä on auto, hän pyrkii välttämään yksityisautoilua etenkin Helsingin ydinkeskustassa.
Jos jatkuva kuukausilipun tilaus nousisi 70 euroon kuukaudessa, se olisi Vepsäläisestä jo turhan kallis.
Ravintola-alalla työskentelevä Emmi Nordman kulkee jo nyt paljon autolla, koska hän joutuu työnsä vuoksi matkustamaan myös öisin. Nordman asuu Sipoossa, jonne yöyhteydet ovat heikot.
”Olisi kiva, että liikennettä olisi enemmän ja sitä pystyisi hyödyntämään rahallisesti paremmin.”
Tavallisesti Nordman ajaa autolla liityntäpysäköintiin ja jatkaa loppumatkan metrolla, joten hän pärjää neljän vyöhykkeen kausilipun sijaan AB-lipulla.
Emmi Nordman uskoo, että ihmiset käyttäisivät julkista enemmän, jos matkaliput olisivat halvemmat. Kuva: Matti Pietola / HS
Kuukausilipun kipuraja Nordmanille olisi 80 euroa. Silloin hän alkaisi harkita esimerkiksi kimppakyytejä.
”Mutta ei oikein olisi vaihtoehtoja, kun pysäköiminen on niin haasteellista ydinkeskustan alueella ja työpaikkani ei voi tarjota jokaiselle paikkaa.”
3,20 euron kertalipun hintaa Nordman ei ole pitänyt pahana, kun sen suhteuttaa AB-alueen laajuuteen ja 90 minuutin kestoon.
”Eläminen ja kulkeminen maksaa. Jos astuu ovesta ulos niin rahaa menee, ei ole olemassa ilmaista hupia, ei voi mitään.”