Virtuaali- ja lisätyn todellisuuden ratkaisut ovat raivanneet tietään hitaasti kohti kuluttajaa palvelevia toimialoja. Ne ovat perinteisesti olleet tuotantoa ja raskasta teollisuutta tukevia, tai puhtaasti viihteellisiä ratkaisua, joista on saanut pulittaa pitkän pennin. 

Kuluttajaa palvelevat alat eivät ole löytäneet virtuaalitodellisuutta

Erilaisia virtuaali- ja lisätyn todellisuuden ratkaisuja on ollut raskaan teollisuuden käytössä jo jonkin aikaa. Kuluttajia palvelevat toimialat tulevat perässä. VR-laitteiden hinnat ovat olleet tähän asti korkealla. Hyvän VR-kypärän on saanut noin 700 € hintaan, mutta se tarvitsee kaverikseen vielä pelikäyttöön suunnitellun tehokkaan tietokoneen. Hinnat ovat kuitenkin tulleet alaspäin uusien laiteinnovaatioiden myötä.

– Nyt alkaa olla se aika, että muutkin toimialat teollisuuden lisäksi saavat näistä laitteista jotain hyötyä irti. Enää ei tarvitse sijoittaa tonneja, jos haluat esimerkiksi toimistolle todellisen etätyöpisteen. VR-lasit päähän ja etäpalaveriin, 3D Talon Pauli Rissanen summaa. Hyvänä esimerkkinä on tämä projekti.

Projektilla tarkoitetaan oheisharjoittelukeskukselle rakennettua nyrkkeilysimulaattorin prototyyppiä. Kyseessä ei ole suuri suljettu koppi, vaan peliläppäriltä pyöritettävä VR-lasien kanssa pelattava peli.

– Olemme miettineet jo pitkään, miten nuoret saataisiin liikkumaan. Myös hirveä kevät pakotti hakemaan uusia suuntia, Oheisharjoittelukeskuksen Jarmo Malinen kertoo. Haimme ja saimme ELY:ltä kehittämisrahaa tähän projektiin.

Kun urheilu ja pelaaminen yhdistetään, moni ajattelee heti elektronista urheilua, eli e-sportsia. Malisen ja Rissasen mukaan nyt ei ole kyse aivan siitä.

– Komppaan Jarmoa näin teknisen toteuttajan näkökulmasta. Meidän on tarkoitus nimenomaan saada ihmiset liikkeelle ja madaltaa kynnystä lähteä kokeilemaan perinteistä urheilua. Mikäs sen helpompaa, kuin sotkea mukaan pelillistettyjä elementtejä, Pauli kertoo.

Peli ei ole kirosana

Vaikka kyseessä on peli, ei se rajoita käyttömahdollisuuksia. Malinen kertoo, että kyseinen nyrkkeilysimulaattori on lähtökuoppa kohti suurempaa kokonaisuutta.

– Tavoitteenamme on laajentaa tätä toimintaa seurakentille. Keskusteluissa on mukana käytännössä kaikki alueemme isot liikuttajat KuPs:ista KalPa:an. Vaikka tässä pelataan, on se kuitenkin tukitoiminto perinteiselle urheilulle.

Virtuaalitodellisuus avaa myös aiemmin kiinni olleita ovia etätyölle. Se mahdollistaa reaaliaikaisen samassa ”tilassa” olemisen ja ohjatun fyysisen toiminnan.

– Esimerkiksi fysiikkavalmennus on sellainen asia, jota ei oikein voi toteuttaa etänä Teamsin yli. Kun kuvioon tuodaan virtuaalitodellisuus, siitä tulee mahdollista.

Kohti digitaalisesti
kyvykästä urheilukeskusta

Oheisharjoittelukeskuksen kehittäminen ei jää ainoastaan VR-lasien hankintaan. Toisesta kerroksesta löytyy jo puoliksi maalattu vihreä seinä – green screen.

– Täällä treenaa esimerkiksi jääkiekkoilijat. Tämän seinän avulla heidän suorituksiaan voidaan analysoida datalla. Voidaan ottaa videotallenne, johon upotetaan sitten tietoja jälkikäteen grafiikan muodossa, 3D Talon Sampsa Kuha kertoo.

Kiinteä green screen on helppokäyttöinen ja se säästää aikaa ja vaivaa. Vastaavan kokoisen kankaan virittäminen veisi huomattavan kauan.

– Valot ja pinta pitää saada aivan tasaiseksi, jotta asioiden irrottaminen videolta onnistuu, Kuha jatkaa.

Digitalisaation keihäänkärki

Toimialojen murrosta kohti digitalisaatiota ohjailee DigiCenterNS, joka sparrasi ja ohjasi Oheisharjoittelukeskuksen XR-tiimiä hankinnassa ja rahoituksen hakemisessa. Yhtenä keinona on juuri virtuaali- ja lisätyn todellisuuden ammattilaisia kokoava XRHub Savo. Marko Jäntti Itä-Suomen Yliopistolta kertoo Hubin tavoitteista.

– XRHub on juuri tätä varten – ohjataan meidän alueemme teknologiaosaamista oikeisiin käyttökohteisiin. Tässä tapauksessa urheilu kohtaa virtuaalimaailman. Käyttökohteita tulee varmasti lisää, sitä mukaa kun kokemukset karttuvat.

Asiakkaita Digicenterillä on ollut hyvin laajalti. Savonian Aki Happosen mukaan kauneudenhoitoalalta metallipajoihin. Tämä kertoo digitalisaation koskettavan yritystä kuin yritystä. Tarpeet ovat kuitenkin erilaisia toimialan mukaan, eivätkä jää ainoastaan etätyöskentelyn mahdollistamiseen.

– Yhtenä esimerkkinä nostan esille mobiilisovelluksen, jonka kehitimme Fomatecin, Funlus Oy:n ja Luken kanssa. Fomatec toimittaa metsäkoneiden työmaille teroitettuja telaketjuja, merkkausmaaleja, öljyjä, mitä motokuskit työssään tarvitsevatkaan. Kehitimme heidän kanssaan mobiilisovelluksen, jonka kautta tilaukset voidaan tehdä helposti ja nopeasti.

DigicenterNS on perustettu kaksi vuotta sitten. Se rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta ja rahoitusta koordinoi Pohjois-Savon Liitto. Hanke on käynnistetty Pohjois-Savon Liiton toimesta palvelemaan yrityksiä digitalisaation haasteita taklattaessa. Hankkeella pyritään tukemaan erityisesti älykkään erikoistumisen aloja Pohjois-Savossa.

Teksti ja kuvat Heikki Rissanen