Jutun lopussa olevilla kysymyksillä voit pohtia, onko sinulla ruokariippuvuuden oireita.
Käsi karkaa rapistelemaan sipsipussia tai suklaalevyn käärettä kuin itsestään, vaikka oikeasti ei enää edes tekisi mieli kyseistä herkkua. Tuntuu, että herkkupastan syömistä on pakko jatkaa, vaikka maha on jo täynnä.
Moni taatusti tunnistaa tunteen, että omaa mieliherkkua tulee syötyä vähän liikaa. Siinä ei usein ole mitään ongelmallista. Mutta joskus käy niin, että herkkujen syöminen alkaa hallita arkea ahdistavan paljon. Voiko ruokaan tulla jopa riippuvaiseksi?
Duodecimin terveyskirjaston mukaan varsinaisella riippuvuudella tarkoitetaan ”voimakasta fyysistä ja psyykkistä tarvetta käyttää jatkuvasti päihdettä tai nautintoainetta niiden haitoista huolimatta”.
Joskus ongelmallinen ruokasuhde voi muistuttaa hyvinkin paljon tällaista riippuvuutta. Arkikielessä saatetaankin usein puhua ruokariippuvuudesta, kertoo laillistettu ravitsemusterapeutti Kirsi Englund.
Englund kuitenkin muistuttaa, ettei ruokariippuvuus ole virallinen, tieteellisesti käypä termi, vaikka ilmiö onkin terveydenhuollossa tunnistettu.
Ruokariippuvuudella viitataan henkilön kokemaan voimakkaaseen haluun tai pakkoon syömistä tai tiettyjä ruokia kohtaan. Ruokien syömistä on vaikea lopettaa, vaikka täysi olo aiheuttaisi huonovointisuutta.
– On hyvä erottaa riippuvuus himosta. Voimme himoita voimakkaasti tiettyjä ruokia, vaikka taustalla ei olekaan kemiallista riippuvuutta, Englund täsmentää.
Riippuvuutta muistuttava ruoanhimo kohdistuu tyypillisesti energiatiheisiin ruokiin ja juomiin, jotka sisältävät runsaasti sokeria, nopeasti imeytyvää tärkkelystä sekä rasvaa.
Tälle on Englundin mukaan useitakin syitä. Yksi laukaiseva tekijä on sangen yksinkertainen: nälkä.
– Jos on syönyt niukasti päivän aikana tai ollut esimerkiksi syömistä voimakkaasti rajoittavalla dieetillä, voimistuvat kehossa syömishalua lisäävät mekanismit. Niiden tehtävä on turvata, että säilymme hengissä, hän sanoo.
Toinen syy löytyy usein ankarasta ruokien rajoittamisesta sekä jaottelusta ”hyviin ja pahoihin” ruokiin. Aivomme ovat kehittyneet evoluution myötä sellaisiksi, että hyvin energiatiheät ruoat laukaisevat palkitsemisjärjestelmän. Ne stimuloivat mielihyvää tuottavan dopamiinin eritystä tavalla, joka muistuttaa jopa päihderiippuvuuden syntymekanismeja.
– Jos näitä ruokia rajoitetaan hyvin tiukasti, niiden ”palkintoarvo” kasvaa entisestään, mikä lisää vaikeutta hallita kyseisten ruokien syömistä.
Toisaalta kyse voi olla ennemmin riippuvuudesta mielihyvää tuottavaan tapaan ja rutiiniin, ei niinkään ruokaan sinänsä, Englund lisää.
– Hyvältä maistuvan ruoan syöminen on mukavaa. Se tuottaa iloa ja hyvää oloa. Siksi haluamme jatkaa tällaista tekemistä mielellään.
Englund onkin huomannut vastaanotoillaan, että usein asiakkaan kokemus ruokariippuvuudesta ja voimakkaasta syömisen halusta alkaa korjaantua, kun energiansaanti säädetään sopivaksi ja syömisestä tehdään sallivampaa ja joustavampaa.
Hyödyksi on usein sekin, että oppii hahmottamaan, miten juuri omat syömistavat muodostuvat arjen tohinassa ja miten niitä voi muokata.
Olenkohan ruokariippuvainen?
On hyvä huomioida, että ruokariippuvuutta muistuttava käyttäytyminen ei ole välttämättä sama asia kuin syömishäiriö.
Hyvin usein syömishäiriöistä ja erityisesti ahmintaoireista kärsivillä riippuvuuden kaltaiset piirteet kulkevat kuitenkin käsi kädessä sairauden kanssa.
Ruokariippuvuutta muistuttavan syömiskäyttäytymisen kartoittamiseen on kehitetty jopa mittari. 25 kysymystä sisältävä Yale Food Addiction Scale (YFAS) kartoittaa syömistottumuksia viimeksi kuluneen vuoden ajalta.
Siinä tarkastellaan riippuvuuden eri oireulottuvuuksia, joita ovat muun muassa:
-
ruoanhimo
-
syömisen pakonomaisuus
-
syömisen haittavaikutukset
-
vaikeus hallita syömisen aloitusta, määrää tai lopetusta
-
ongelmallisen syömisen jatkuminen haitoista huolimatta
Mittarin ideana on, että vastaukset pisteytetään tietyillä painotuksilla, ja sen perusteella arvioidaan, voiko ihminen kärsiä lievästä tai vakavammasta ruokariippuvuudesta.
Englundin mukaan Suomessa on tutkittu, että ruokariippuvuuden kriteeristö täyttyy naisista 6,6 prosentilla ja miehistä 1,5 prosentilla. Luotettava arviointi on kuitenkin vaikeaa, ja joidenkin väitteiden mukaan ruokariippuvuutta esiintyisi jopa noin 20 prosentilla suomalaisista.
Alla olevat kysymykset on valittu YFAS-mittarin eri osioista. Voit pohtia omaa ruokasuhdettasi suuntaa-antavasti kysymysten avulla, mutta kyseessä ei ole virallinen testi. Luotettavan arvion ruokariippuvuudesta tai muusta ruokasuhteeseen liittyvästä ongelmasta voi tehdä vain ammattilainen.
Jos ruokasuhde mietityttää ja tuottaa arkeen ahdistusta, kannattaa hakea apua terveydenhuollon ammattilaiselta.
Pohdi, onko ruokasuhteesi terveellä pohjalla
Kun seuraavissa väittämissä viitataan ‘tiettyihin ruokiin’, ajattele aiemmin jutussa mainittuja, runsaasti sokeria, rasvaa ja/tai tärkkelystä sisältäviä ruokia tai juomia. Älä huomioi kofeiini- tai alkoholipitoisia juomia tässä kyselyssä. Ajattele, kuinka usein väittämän käytös on toistunut arjessasi viimeisen vuoden aikana: ei koskaan vai esimerkiksi kerran kuukaudessa, päivässä tai useita kertoja päivässä?
-
Jatkan tiettyjen ruokien syömistä, vaikka en olisi enää nälkäinen.
-
Syön niin pitkään kunnes alan voida pahoin.
-
Tunnen itseni usein veltoksi ja uupuneeksi koska olen syönyt liikaa.
-
Saatan nähdä vaivaa ja esimerkiksi lähteä kauppaan ostamaan haluamiani ruokia, vaikka minulla olisi kotona muutakin syötävää.
-
Olen joskus syönyt niin suuria määriä ruokaa, että syöminen on syrjäyttänyt muita tärkeitä asioita tai harrastuksia, joista pidän.
-
Olen joskus vältellyt sellaisia työhön tai vapaa-aikaan liittyviä tilaisuuksia, joissa on ruokaa tarjolla, koska pelkään syöväni liikaa.
-
Olen syönyt tiettyjä ruokia hillitäkseni esimerkiksi ärsyyntyneisyyttä, ahdistuneisuutta tai muita fyysisiä oireita.
-
Kun yritän vähentää tai lopettaa tiettyjen ruokien syömistä, huomaan himoitsevani niitä entistä enemmän.
-
Syömiseen ja ruokaan liittyvä käytökseni huolestuttaa minua.
-
Syöminen on aiheuttanut minulle henkisiä ongelmia kuten masentuneisuutta, ahdistuneisuutta, itseinhoa tai syyllisyyttä.
-
Jatkan tiettyjen ruokien syömistä tai syön yhtä paljon kuin ennenkin, vaikka se aiheuttaa minulle fyysisiä tai henkisiä vaivoja.
-
Olen yrittänyt vähentää tai lopettaa kokonaan tiettyjen ruokien syömisen.
Lähde: Yale Food Addiction Scale -mittaristo