Nato-maat tekivät kesäkuussa päätöksen kasvattaa puolustusmenojaan viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Se on tuonut selvää kasvua eurooppalaiselle puolustusteollisuudelle, johon kuuluu myös suomalainen satelliittiyhtiö Iceye.
Syyskuussa 2025 Puolustusvoimat tilasi satelliittikaukokartoitusjärjestelmän Iceyeltä. Hankinnan arvo oli 158 miljoonaa euroa. Iceye on Suomen lisäksi solminut sopimuksia esimerkiksi Puolan, Yhdysvaltojen, Alankomaiden ja puolustusliitto Naton kanssa.
Puolustusvoimien ja Iceyen välinen sopimus käsittää satelliitit ja niiden käyttöön liittyvät laitteet, jotka mahdollistavat Puolustusvoimien avaruudesta tapahtuvan itsenäisen valvontakyvyn kehittämisen.
Puolustusministeri Antti Häkkänen näki tuolloin sopimuksen tarkoittavan konkreettisesti sitä, että aloittaa itsenäisen avaruusvalvonnan rakentamisen.
”Avaus on maamme puolustuskyvyn kehittämisen kannalta historiallinen, ja sillä on myös yleisempää teollisuus- ja teknologiapoliittista merkitystä”, Häkkänen sanoi ministeriön tiedotteessa.
Pesukoneen kokoiset satelliitit apuna Ukrainan puolustustaistelussa
Iceyen kymmenien miljoonien arvoiset satelliitit valmistuvat Espoon Otaniemessä. Siinä missä aiemman sukupolven satelliitit olivat suunnilleen bussin kokoisia, ovat nykyiset vain noin pesukoneen kokoisia. Silti ne ovat hyvin tehokkaita, sillä lentäessään 600 kilometrin korkeudessa avaruudessa ne pystyvät silti havaitsemaan kohteitaan maan pinnalta jopa yksittäisen ihmisen tarkkuudella.
Satelliitteja onkin kyetty käyttämään tehokkaasti Ukrainan puolustustaistelussa Venäjää vastaan.
”Ukrainalaiset käyttävät satelliittejamme apunaan puolustustaisteluissa. Ne auttavat havaitsemaan arvokkaita kohteita syvyydessä”, Iceyen Pohjoismaista ja Natosta vastaava johtaja Seppo Aaltonen kertoi Reserviläinen-lehdelle elokuussa.
Tuolloin Ukrainan puolustusministeriö oli ilmoittanut tuhonneensa yli 1 500 venäläiskohdetta ja aiheuttaneensa Venäjälle miljardien eurojen vahingot nimenomaan Iceyen satelliittikuvien ansiosta.
Vuonna 2014 perustettu Iceye lähti panostamaan 2000-luvun avaruusbisneksessä etenkin SAR-teknologiaan [Synthetic Aperture Radar, suomennettuna apertuuritutka], joka toimii 180–2 000 kilometrin korkeudessa.
SAR-tutkasatelliiteiksi kutsutut laitteet lentävät noin 500–600 kilometrin korkeudessa toisin kuin tavalliset satelliitit, jotka lentävät tuhansien tai kymmenientuhansien kilometrien korkeudella.
Jos tutkasatelliiteista rakentaa riittävän suuren verkoston, se pystyy tuottamaan tasaista kuvavirtaa mistä tahansa maailmankolkasta. Vastaanottaja pystyy seuraamaan valitsemaansa kohdetta ja havaitsemaan muutokset lähes reaaliajassa.
Iceye laukaisi ensimmäisen suomalaissatelliitin vuonna 2018 – Nyt niitä on 54
Yksi Iceyen keskeinen bisnesidea oli laskea avaruudesta otettavien kuvien hinta tasolle, johon on varaa muillakin kuin valtioilla ja suuryrityksillä. Iceyen ensimmäinen satelliitti laukaistiin Intiasta noin 550 kilometrin korkeuteen Intiasta vuonna 2018. Iceye-X1 oli ensimmäinen kaupallinen suomalaissatelliitti.
Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022, Iceyellä oli kuusitoista satelliittia. Äkkiä niiden kuville oli käyttöä, jota ei tarvinnut erikseen markkinoida. Puolustusteollisuuden asiakkaat alkoivat lähestyä Iceyetä oma-aloitteisesti.
Silloin yritys teki päätöksen keskittyä tekemään tuotteita puhtaaseen sotilaskäyttöön. Se on tämän vuoden kauppojen perusteella oikea päätös. Lokakuussa 2025 Iceyellä on jo 54 satelliittia.
Iceye on kerännyt sijoittajilta jo yli puoli miljardia. Vaikka Iceye on kasvanut nopeasti ja sijoittajarahaa on liikkunut valtavasti, yhtiö on tuottanut lähinnä tappiota. Kesän ja syksyn aikana solmittujen satojen miljoonien eurojen sopimusten ansiosta tilanne tulee muuttumaan.
Yrityksen tarkoituksena on listautua pörssiin, mutta Iceyen myyminen ulkomaiseen omistukseen ei yrityksen perustajiin kuuluvan Pekka Laurilan mukaan ole missään nimessä vaihtoehto.
Jutun lähteenä on käytetty Suomen Kuvalehden 9.10. 2025 ilmestynyttä juttua Tämä on vasta alkua.
NASA:lle työskentelevä Kimmo Nieminen tuntee astronauttien avaruuskävelyiden salat.
© Jonne Räsänen / Otavamedia