Ulkopoliittinen instituutti perustelee Oliver Stubbin valintaa muun muassa erinomaisella opintomenestyksellä ja suoriutumisella haastattelussa.
Ulkopoliittinen instituutti (Upi) on antanut selvityksensä eduskunnan oikeusasiamiehelle koskien viime kesän harjoittelijavalintaa, jossa Suomen ulkopolitiikka, Pohjois-Euroopan turvallisuus ja Nato -tutkimusohjelmaan valittiin tasavallan presidentin poika Oliver Stubb.
– Hänen hakemuksestaan ilmeni, että hän opiskelee työtehtävien kannalta sopivaa alaa arvostetussa yliopistossa, jossa hänen opintomenestyksensä on ollut erinomaista. Lisäksi hän onnistui hakukirjeessään tuomaan esiin kiinnostuksensa harjoittelujakson kannalta relevantteihin tehtäviin, erityisesti turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan, Upin vastauksessa todetaan.
– Haastatteluissa hakijoiden asiaosaamista testattiin Venäjän toimintaan ja Suomen Nato-politiikkaan liittyvillä kysymyksillä. Valittu hakija erottautui tilanteessa selkeästi edukseen ja osoitti olevansa sopiva avustamaan ”Suomi Naton etulinjan maana” -tutkimushankkeen toteutuksessa.
Kohu nousi kesällä
Stubbin valinnasta nousi julkinen keskustelu, kun Iltalehti selvitti harjoittelijavalinnan taustat kesäkuussa. Tuolloin ilmeni, että Upi valitsi Stubbin, vaikka hänellä ei ollut tarvittavaa harjoittelutukea opiskellessaan Exeterissä Britanniassa. Hän sai järjestettyä hakuprosessin aikana osittaisen stipendin, joka jäi pienemmäksi kuin suomalaisista yliopistoista saatava tuki.
Upi maksoi loput tarvittavasta summasta, 1448 euroa kuukaudessa, hänelle palkkana.
– Hänen hankkimansa stipendi ulottui koko harjoittelun ajalle, mutta jäi kokonaissummaltaan vastaavaa kotimaista harjoitteluapurahaa hieman pienemmäksi. Koska stipendille ei ollut asetettu minimiä ja koska myös kotimaisten yliopistojen harjoitteluapurahojen määrissä on vaihtelua, emme katsoneet tätä poissulkevaksi tekijäksi, Upin vastauksessa todetaan.
Tällainen valintaprosessi oli
Upin vastauksessa oikeusasiamiehelle käydään läpi Upin harjoittelijavalintoja koskeva prosessi. Tehtävään, johon Stubb valittiin, haki yhteensä 59 hakijaa, joiden katsottiin täyttävän tehtävän edellyttämät vaatimukset.
Kaikki hakemukset kävi läpi instituutin HR-vastaava Marie-Louise Hindsberg. Sen jälkeen ohjelma- ja tutkimusjohtajat valitsivat haastatteluun kutsuttavat henkilöt.
45 minuutin haastattelut koostuivat kahdesta osasta: vapaasta keskustelusta ja kirjallisesta tehtävästä. Haastatteluja johti ohjelmajohtaja Harri Mikkola. Stubbin kerrotaan erottuneen edukseen haastattelussa ja sijoittuneen kahden parhaan joukkoon kirjallisessa tehtävässä.
Lopullisen valinnan harjoittelijoista teki instituutin johtaja Hiski Haukkala. Hän ei Upin mukaan kuitenkaan puuttunut tai osallistunut valintaprosessiin.
Rahoituksen varmistaminen
Upin mukaan tehtävään valitseminen edellyttää korkeakouluopintoja ja vuodesta 2021 lähtien vaatimuksena on ollut korkeakoulurahoitus tai Erasmus+ -tuki. Vaatimus on ollut Upin mukaan ”ehdoton edellytys harjoittelijan valinnalle”. Tätä linjausta muutettiin helmikuussa.
– Vuoden 2025 osalta tehtiin uusi linjaus, jonka mukaan hyväksyttiin harjoitteluapurahan ohella myös harjoittelua tukeva stipendi. Linjaus tehtiin suullisesti johtajan toimesta henkilöstöasiain kokouksessa 10. helmikuuta.
– Muuttunut käytäntö on myös viestitty yhtäläisesti kaikille, harjoittelusta mahdollisesti kiinnostuneille hakijoille hakuilmoituksessa, jossa tuotiin esiin myös stipendin mahdollisuus.
Upin mukaan asia oli merkitty jo 6. helmikuuta kokouksen asialistalle. Stubb oli lähestynyt sähköpostitse Haukkalaa 8. helmikuuta ja kysynyt harjoittelumahdollisuuksista instituutissa. Haukkala pahoitteli Iltalehdelle kesäkuussa, että oli antanut kyseiseen yhteydenottoon liittyen väärää tietoa.
Stubbilla ei ollut hakemusta jättäessään tarvittavaa stipendiä tai tukea, mutta hän sai järjestettyä hakuprosessin aikana osittaisen rahoituksen.
Upin vastauksen mukaan haastateltavat henkilöt valittiin 14. huhtikuuta. Stubb sai Upin mukaan vahvistettua harjoittelun edellyttämän rahoituksen kolme päivää myöhemmin eli 17. huhtikuuta.
Upin oikeusasiamiehelle lähettämissä liitteissä on mukana myös sähköpostikirjeenvaihtoa Stubbin ja Hindsbergin välillä. Niistä ilmenee, että rahoituksen summa on ollut kuitenkin vielä tuossa vaiheessa epäselvä. Kyse on ollut ”joistakin sadoista euroista”.
Vasta 12. toukokuuta Stubb on ilmoittanut, että hän tulee saamaan yhteensä 1267,73 euron stipendin, mikä tarkoittaa 422,60 euroa kuukaudessa. Seuraavana päivän UPIsta vahvistettiin, että tällöin UPI tulee maksamaan hänelle 1447,67 euroa kuukaudessa.
Tuossa vaiheessa harjoittelijavalinta oli jo tehty.
Opinnot ja työkokemus eivät ratkaisseet
Aikaisemmin on uutisoitu, että Stubbin kokemus tehtävään oli varsin ohutta verrattuna muihin hakijoihin. Hän on aloittanut opintonsa Exeterin yliopistossa viime vuoden syksynä eli hän on ollut hakiessaan ensimmäisen vuoden opiskelija. Hän opiskelee politiikkaa, filosofiaa ja taloutta.
Toinen samaa tehtävää hakeneista oli opiskellut kandidaatin tutkinnon Tampereen yliopistolla ja oli parhaillaan samaisessa yliopistossa suorittamassa filosofian maisterin tutkintoa pääaineenaan venäjän kieli. Hänellä oli myös täysi korkeakoulurahoitus harjoittelua varten.
Kolmannella hakijalla oli puolestaan kandidaatin tutkinto Nottingham Trent yliopistosta ja opiskeli maisterin tutkintoa Tampereen yliopistolla. Myös neljäs hakija oli jo valmistunut kandiksi Stirlingin yliopistosta ja suoritti rauhanvälittämisen ja konfliktin tutkimuksen maisteriopintoja Tampereen yliopistolla.
Viides hakija oli puolestaan valtio-opin opiskelija, joka oli suorittanut kandidaatin tutkinnon ja kirjoitti parhaillaan gradua Turun yliopistolla.
Upin vastauksessa oikeusasiamiehelle todetaan, että valinnan painopiste oli haastattelusta suoriutumisessa ja soveltumisessa tutkimushankkeeseen. Työryhmä teki päätöksen Stubbin valinnasta yksimielisenä.
– Todettakoon, että Ulkopoliittisella instituutilla ei ole määriteltyä linjausta, jonka mukaan opintojen alkuvaiheessa olevaa opiskelijaa ei voi valita harjoittelijaksi vaan valintaa ohjaavat käsillä olevan tutkimusohjelman tai projektin tarpeet ja harjoittelijalle suunnitellut työtehtävät, Upin vastauksessa todetaan.
Mediajulkisuutta pohdittiin
Upin vastauksesta ilmenee, että instituutissa oli käyty keskustelua siitä, että Stubbin valinta saattaa herättää julkista mielenkiintoa.
– Valintaan mahdollisesti kohdistuvasta julkisesta mielenkiinnosta keskusteltiin tässä yhteydessä. Harkinnassa päädyttiin kuitenkin siihen, että olisi paitsi tutkimushankkeen onnistuneen toteutuksen kannalta epäoptimaalista, myös yksilön näkökulmasta epäreilua ja syrjivää, jos soveltuvinta hakijaa ei valita tehtävään hänen perhetaustansa vuoksi.
Upi ottaa kantaa myös oikeusasiamiehen pyytämään lisäselvitykseen koskien viestintäpalvelujen hankintaa Stubbin valintaan liittyneen kohun vuoksi. Yle uutisoi lokakuun alussa, että Upi oli hankkinut 10 000 eurolla kriisiviestintäpalveluita.
Instituutti pitää hankintaa perusteltuna, vaikka julkisuutta osattiinkin ennakoida. Upi perustelee asiaa, sillä ettei instituutilla ollut kokemusta vastaavasta ”poikkeuksellisen laajasta mediahuomiosta”.
– Ulkopoliittiselle instituutille on tärkeää viestiä vastuullisesti ja selkeästi, ja tähän tarvittiin tueksi ulkopuolista asiantuntemusta. Koska apua tarvittiin käsillä olevan mediatilanteen ja lomakauden takia kiireellisesti, hankinta tehtiin suorahankintana. Ulkopoliittisen instituutin hallitusta on pidetty asiasta tietoisena ja se on pitänyt hankintaa perusteltuna.
Instituutti myös myöntää, että hakuprosessia koskien on ollut epäselvyyksiä, joita instituutti tulee jatkossa korjaamaan.
– Hakijoille on voinut olla epäselvää, missä vaiheessa hakuprosessia harjoittelutuen on tullut olla varmistunut. Lisäksi hakijoiden kanssa käydyssä sähköpostikirjeenvaihdossa on ollut tyylillisiä eroja. Sisällöllisesti viestit ovat kuitenkin antaneet yhtenevän neuvon siitä, että harjoittelutuki on ollut edellytys tehtävään valitsemiselle, eikä hakijoita ole neuvottu toisistaan poikkeavalla tavalla siten, että osaa hakijoista olisi kehotettu olemaan hakematta tehtävään epävarman harjoittelutukitilanteen vuoksi, Upin vastauksessa todetaan.