Eläkkeiden indeksikorotus jää ensi vuonna huomattavasti pienemmäksi kuin vielä muutama vuosi sitten. Muutamat suurituloisimmat hyötyvät veromuutoksesta.
Avaa kuvien katselu
Ensi vuonna eläkkeet nousevat huomattavasti vähemmän kuin muutaman vuoden takaisina korkean inflaation aikoina. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle, grafiikka: Nanna Särkkä / Yle
Parin vuoden takaiset eläkkeiden suurkorotukset ovat mennyttä aikaa.
Tuolloin eläkkeet nousivat enimmillään miltei seitsemän prosenttia. Syy on yksinkertainen: eläkkeiden taso on sidottu inflaatioon, joka muutama vuosi sitten laukkasi korkeana.
Näin eläkkeiden nousu määräytyy
Eläkkeiden taso on sidottu työeläkeindeksiin ja kansaneläkeindeksiin.
Työeläkeindeksi määräytyy 80 prosenttisesti inflaatiokehityksen ja 20 prosenttisesti ansiotasokehityksen perusteella.
Kansaneläke taas on sidottu kokonaan inflaatiokehitykseen.
Kansaneläkeindeksi vaikuttaa tyypillisesti noin 1 500 euroa ja sitä pienempiä eläkkeitä saaviin.
Nyt inflaatio on hellittänyt ja se näkyy matalina eläkekorotuksina.
Työeläkeindeksi nostaa eläkkeitä ensi vuonna noin 0,9 prosentin kertoimella. Lisäksi ylimpien marginaaliverojen kevennys vaikuttaa suurituloisimpiin eläkkeensaajiin.
Veronmaksajain keskusliiton laatima esimerkkilaskelma kuvaa, miten indeksikorotus ja veromuutos muuttavat eläkettä eri tuloluokissa:
Noin 1 500 euroa ja sitä pienempiä eläkkeitä saavilla osa eläkkeestä voi olla kansaneläkettä. Tällöin eläkkeen nousu jää hieman taulukossa esitettyjä lukuja pienemmäksi.
Laskelma on tehty oletuksella keskimääräisistä kunnallis- ja kirkollisveroprosenteista, eikä siihen sisälly ylimääräisiä verovähennyksiä.
Verotus kevenee suurituloisilla eläkeläisillä
Valtaosalla eläkkeensaajista verotus pysyy ennallaan tai kevenee aavistuksen. Se on seurausta tuloverotuksen indeksitarkastuksista sekä työeläkkeiden indeksikorotuksista, mutta taustalla ei ole varsinaisia veronkevennyksiä tai -kiristyksiä.
Suunnilleen keski- tai mediaanieläkettä saavilla veroaste pysyy Veronmaksajain keskusliiton laskelman mukaan ennallaan tai kevenee enintään noin 0,2 prosenttiyksiköllä. Vuodessa se voi tarkoittaa verotuksen kevenemistä joillakin kymmenillä euroilla.
Kaikkein suurituloisimpien eläkeläisten verotus kevenee ensi vuonna, kun hallituksen päättämä ylimpien marginaaliverojen kevennys astuu voimaan.
Siitä hyötyäkseen on saatava Suomen oloissa poikkeuksellisen suurta eläkettä. Noin 15 000 euron kuukausittaista eläkettä saavilla veroaste voi keventyä noin kahdella prosenttiyksiköllä.
Muutamissa korkeiden eläkkeiden tuloryhmissä verotus on kiristymässä, vaikka eläketulon lisäveroa kevennetään. Tämä koskee Veronmaksajain laskelman mukaan noin 6 000–8 000 euroa kuukausittaista eläkettä saavia.
Heillä veroaste voi kiristyä enimmillään noin 0,8 prosenttiyksikköä.