Juttu tiivistettynä
• Anneli Auerin ja Jens Ihlen seksuaalirikosoikeudenkäynnissä käsiteltiin lasten välistä viestinvaihtoa.
• Lapset ovat peruneet alkuperäiset kertomuksensa hyväksikäytöistä ja väittävät kertoneensa tarinat sijaisvanhempien painostuksesta.
• Erikoissyyttäjä pitää luonnollisena, etteivät siskokset keskustele heti ”kaikkein kipeimmästä asiasta” ja korostaa, ettei poliisikaan nähnyt syytä tutkia sijaisvanhempien toimintaa.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Anneli Auerin ja Jens Ihlen seksuaalirikossyytteitä koskevassa oikeudenkäynnissä kuultiin torstaina viimeiset puolustuksen kirjalliset todisteet.
Anneli Auer ja Jens Ihle (silloin Kukka) tuomittiin vuonna 2013 vuosien vankeuteen Auerin lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista.
Lapset ovat sittemmin peruneet kertomuksensa hyväksikäytöstä ja raiskauksista. Lapset sanovat nyt, että tarinat kerrottiin sijaisvanhempien painostuksesta.
Avaa kuvien katselu
Anneli Auer kommentoi käsittelyn alkua Turun oikeustalolla 21.10. Kuva: Kalle Mäkelä / Yle
Puolustus esitteli oikeudelle vuodelta 2019 peräisin olevaa Instagram-viestinvaihtoa vanhimman ja nuorimman sisaruksen välillä.
Tuolloin nuorimmat lapset olivat jo muuttaneet pois sijaisperheestä perhetukikeskukseen ja vanhin sisarus asui omillaan.
Lasten edustaja Hanna Söderlund kertoi, että siskokset olivat tavanneet edellisen kerran vuonna 2011 perheterapiassa, jossa nuoremmat lapset saivat paniikinomaisia oireita nähdessään isosiskonsa.
Avaa kuvien katselu
Jens Ihle (ent. Kukka) kuvattiin Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa Turun oikeustalolla 21.10.2025. Vieressä asianajaja Kaarle Gummerus. Kuva: Kalle Mäkelä / YleLapset sopivat tapaamisesta
Heinäkuussa 2019 vanhin sisko aloitti viestittelyn.
– Moi. Ootko sä keneks luulen sua vai oonks sekottanu toiseen henkilöön? Ja anteeks jos tungettelen!
– Oon se…, pikkusisko vastaa.
Isosisko kyselee kuulumisia ja kertoo, ettei ole kuullut sisaristaan aikoihin.
Nuorempi sanoo, ettei ole unohtanut siskoa. Molemmat sanovat näkevänsä toistuvasti unia perheestään.
– Oon oikeesti niin liikuttunut nyt, nuorempi sanoo.
Pikkusisko oli muuttanut samana vuonna pois sijaisperheestä. Viesteissä hän sanoo, että muutto pois sijaisperheestä sai hänet ”ajattelemaan omilla aivoilla”.
Tytön mukaan hänen teinivuotensa sijaisperheessä olivat kamalia. Hänen mukaansa hänellä on silti ”ihan ok” välit sijaisvanhempiin.
– Kyl silti moni asia, mitä meil tehtiin oli tosi väärin, hän kirjoittaa.
Siskokset puhuvat myös traagisista vuosista.
– Ihmettelen et mite must kasvo toimiva aikuinen, isosisko sanoo.
– Vitsit ku tuntuu et viimeset vuodet vaa valu hukkaan. Ja suurin osa lapsuudesta meni pilalle, pikkusisko sanoo.
Nyt käsittelyssä olevista väitetyistä seksuaalirikoksista oli viestittelyn hetkellä aikaa noin kymmenen vuotta.
Syyttäjä väittää vanhimman siskon osallistuneen alle 10-vuotiaana osaan teoista, joista Aueria ja Ihleä syytetään.
Avaa kuvien katselu
Jens Ihlen asianajaja Kaarle Gummerus pääkäsittelyn ensimmäisenä päivänä 21.10. Kuva: Kalle Mäkelä / YlePuolustus vertaa sijaisperhettä vankilaan
Lapset sijoitettiin sijaisperheeseen vuonna 2010 Auerin ollessa vangittuna miehensä Jukka Lahden murhasta epäiltynä.
Vanhin lapsi muutti pian lastenkotiin, minkä jälkeen puolustuksen mukaan sijaisvanhemmat vieraannuttivat muut lapset suvustaan.
Puolustus on käsittelyn aikana nostanut esiin runsaasti esimerkkejä sijaisperheen omituisista säännöistä.
Auerin asianajaja Markku Fredman on verrannut sijaisperheen oloja vankilaan.
Yksi lapsista kertoi sosiaalityöntekijöille, ettei sijaiskodissa saanut käydä suihkussa, vaan peseytyminen tehtiin koulussa tai uimahallissa. Jääkaapilla ei saanut itse käydä ja sijaisäiti annosteli lapsille ruokaa.
Lapsen mukaan televisiota ei saanut katsoa, eikä hänelle annettu omaa kotiavainta. Lasten tuli olla omassa huoneessa joka ilta kuuteen mennessä.
Vuonna 2019 Turun sosiaalitoimi teki tutkintapyynnön Lounais-Suomen poliisille.
Sijaisvanhemmat kertoivat poliisille olleensa uupuneita, eikä heillä lapsettomana pariskuntana ollut kokemusta kasvatuksesta. He kokivat jääneensä haastavassa tilanteessa ilman tukea. Poliisi ei aloittanut esitutkintaa.
Avaa kuvien katselu
Auerin asianajaja Markku Fredman kuvattuna juuri ennen istuntoa 23.10.2025 Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa. Kuva: Vesa-Matti Ruuska / YleSyyttäjä: ei osoita syytteitä vääriksi
Puolustus pitää merkittävänä, etteivät siskokset puhu viesteissään hyväksikäytöstä, kun taas erikoissyyttäjä Leena Koivuniemi pitää luonnollisena, ettei kipeimpiä asioita käsitelty ensimmäisissä viesteissä.
– Ei siellä ensimmäisenä aloiteta keskustelemaan siitä kaikkein kipeimmästä asiasta, Koivuniemi totesi oikeudessa.
Hän kiinnittää huomiota myös lapsen ja sijaisvanhempien väleihin, jotka ovat lapsen mukaan ”ihan ok”.
Avaa kuvien katselu
Erikoissyyttäjä Leena Koivuniemen mielestä puolustuksen todisteet eivät osoita Auerin ja Ihlen syyttömyyttä. Kuva: Kalle Mäkelä / Yle
Koivuniemen mukaan puolustus mustamaalaa sijaisperhettä.
Koivuniemi korostaa, ettei poliisikaan nähnyt syytä tutkia sijaisvanhempien toimintaa. Syyttäjä ei pidä poliisille tehtyä tutkintapyyntöä tai nähtyä viestinvaihtoa osoituksena siitä, ettei seksuaalirikoksia tapahtunut.
Jens Ihle antoi tiettävästi ensimmäisen haastattelun 21. lokakuuta.
Video: Rinna Härkönen / YleAuerin lapset saapuvat todistamaan
Syyttäjä esitteli viime viikolla omia todisteitaan, joihin lukeutui lääkärinlausuntoja lapsista löydetyistä vammoista. Todisteina esitettiin myös muun muassa lasten vanhoja kertomuksia siitä, miten heitä viilleltiin ja lyötiin nyrkillä ja lautasilla.
Syyttäjän mukaan Auer oli muun muassa pitämässä lapsestaan kiinni, kun Jens Ihle raiskasi lapsen.
Ensi viikolla käsittelyssä siirrytään henkilökuulemisiin, jotka jatkuvat tammikuun puoliväliin asti. Ensimmäisenä todistamaan ovat tulossa Auerin kaikki neljä lasta.