Iltalehti kysyi vaikeassa taloustilanteessa olevilta hyvinvointialueilta, kuinka suuret irtisanomiset ovat pahimmissa skenaarioissa edessä.
Hyvinvointialueiden alijäämät ovat niin suuria, että niiden kattaminen nopeasti vaatisi useiden tuhansien irtisanomista. Käytännössä tämä ei ole mahdollista, koska palveluiden saaminen vaarantuisi. Kuvituskuva. Henri Kärkkäinen
Osa hyvinvointialueista on nyt kovassa talouskurimuksessa. Pahimmissa skenaarioissa edessä olisivat yhteensä lähes 15 000 henkilön irtisanomiset, kertovat hyvinvointialueiden johtajat Iltalehdelle.
Sote-asiantuntija, keskustan entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen on aiemmin sanonut IL:lle, että hyvinvointialueilla voi olla edessään jopa 20 000 henkilön irtisanomiset, jos rahoituslakia ei korjata.
Itä-Suomen hallinto-oikeus on todennut tuomiossaan, että Etelä-Karjalan hyvinvointialueen budjetti vuodelle 2025 ja taloussuunnitelma vuosille 2026–2028 ovat lainvastaisia. Tuomio ei ole lainvoimainen eli siitä voi valittaa.
Nyt alueella pelätään seurauksia, joita tuomion muuttuminen lainvoimaiseksi aiheuttaisi.
– Jos hallinto-oikeuden päätös saa lainvoiman, silloinhan meidän pitäisi oikeasti valmistella irtisanominen 65 prosentille henkilöstöstä, Etelä-Karjalan hyvinvointialueen johtaja Sally Leskinen sanoo Iltalehdelle.
Jos alue noudattaa hallinto-oikeuden päätöstä, sen tulisi Leskisen mukaan aloittaa 3700 henkilötyövuoden vähennykset.
Rajusti miinuksella
Hallituksen valmistelemassa uudistuksessa hyvinvointialue voi saada lisäaikaa alijäämien kattamiseen vuoteen 2028 saakka, jos vuoden 2025 budjetti on ylijäämäinen. Muuten alijäämät on lain mukaan katettava vuoden 2026 loppuun mennessä.
Leskinen huomauttaa, että kymmenen aluetta ei pysty tekemään ylijäämäistä budjettia vuodelle 2025. Tämä tarkoittaa sitä, että hallituksen uudistuksessa taattu lisäaika alijäämän kattamiseen ei toteudu.
Leskisen mukaan hallituksen valmistelema uudistus lähtee ajatuksesta, että hyvinvointialueiden alkurahoitus ja sen kasvu olisi ollut oikeaa.
– Rahoituspohjassa on eriasteisia vikoja ja näin ollen tuo, että annetaan vain joillekin alueille lisäaikaa, ei ollenkaan vertaudu siihen, miten hyvin ne ovat pärjänneet, minkälaisia toimia tehneet tai onko rahoituspohja ollut oikea, Leskinen sanoo.
Etelä-Karjalassa on kertynyt 81,4 miljoonaa euroa alijäämää vuosina 2023–2025. Aluehallitus on päättänyt, että päästäkseen ensi vuonna alijäämättömään budjettiin tulee sopeutumistoimia tehdä 39 miljoonalla eurolla.
Sen takia alueella on käynnissä 565 henkilötyövuoden vähentämistä koskevat yt-neuvottelut, jotka mahdollistavat nollatulokseen pääsemisen vuonna 2026. Tällä tuloksella ei kuitenkaan kateta olemassa olevaa alijäämää.
Yli 6000 ihmiselle potkut?
Kenties karuin tilanne on valtiovarainministeriön arviointineuvottelussa olevassa Keski-Suomen hyvinvointialueella. Alue ennustaa tekevänsä 80,8 miljoonaa euroa alijäämää vuonna 2025. Kun alijäämää on aiemmin kertynyt jo 255 miljoonaa euroa, edessä ovat yhteensä noin 336 miljoonan euron sopeutukset.
Toimestaan luottamuspulan vuoksi eronneen hyvinvointialuejohtaja Jan Tolletin mukaan Keski-Suomen alijäämät vaativat niin mittavia sopeutustoimenpiteitä, ettei niiden tekeminen ole mahdollista vuoden 2026 loppuun mennessä. Tämä johtuu siitä, että hyvinvointialueen on lain mukaan järjestettävä palvelut asukkailleen.
– Kertyneiden alijäämien kattaminen lainsäädännön vaatimassa ajassa vuoden 2026 aikana tarkoittaisi käytännössä noin 25 prosentin toimintakulujen vähennystä yhden vuoden aikana, Tollet kirjoittaa arviossaan.
– Mikäli alijäämä kohdennettaisiin pelkästään henkilötyövuosiksi muutettuna niin sopeutustarve vastaisi laskennallisesti yli 6 000 henkilötyövuotta. Näin mittava henkilöstön vähentäminen ei ole mahdollista, kyseessä lähinnä teoreettinen skenaario.
Tollet toimitti tiedot ja luvut Iltalehdelle ennen kuin oli tiedossa, että hän jättää tehtävänsä.
Hurja tilanne
Ahdingossa on myös Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue, jonka ennustetaan tekevän 27 miljoonaa euroa alijäämää vuonna 2025. Tämän jälkeen alijäämää on kertynyt noin 130 miljoonaa euroa.
Hyvinvointialueen johtaja Tero Järvisen mukaan alijäämää ei pystytä millään kattamaan vuoden 2026 aikana.
– Jos tuo summa katettaisiin pelkästään henkilöstöä vähentämällä yhden vuoden aikana, joka ei siis ole mitenkään mahdollista, tarkoittaisi se noin 20 prosentin henkilöstövähennyksiä eli noin 2400 henkilötyövuoden vähentämistä, Järvinen viestittää.
Kolmasosa ulos
Helppoa ei ole myöskään Etelä-Savossa, jossa aiempi ennuste vuoden 2025 taloudesta on 19,4 miljoonaa alijäämää. Hyvinvointialueen johtajan Santeri Seppälän mukaan tilanne on kuitenkin todennäköisesti parempi uudessa ennusteessa, joka ei ole vielä valmistunut.
Myöskään Etelä-Savossa yli 90 miljoonan euron alijäämää ei saada katettua vuoden 2026 loppuun mennessä.
– Katettavia alijäämiä kuitenkin olisi yli 90 miljoonaa. Silloin henkilöstövähennykset olisivat lähes kolmasosa meidän 8000 henkilöstöstämme, mikä ei ole mahdollista, Seppälä kirjoittaa.
Kolmaosa hyvinvointialueen henkilöstöstä on arviolta yli 2600.