Tähtitieteilijät ovat todistaneet Jupiterin muinoin rajoittaneen kaasun ja pölyn kulkeutumista kohti Aurinkoa. André Izidoron mukaan maapallo sai tämän ansiosta nykyisen vakaan kiertoratansa.
Muista tähtijärjestelmistä tehdyt havainnot ovat osoittaneet, että planeettakuntien alkuvaiheissa monet nuoret kappaleet putoavat ajan myötä emotähteensä.
Tutkijat ovat jo pitkään pohtineet, miksi Venus, Maa ja Mars eivät kokeneet tätä kohtaloa. Sen sijaan ne ovat sijoittuneet suhteellisen lähelle toisiaan aurinkokunnan sisäosiin.
Lokakuussa julkaistussa tutkimuksessa tähtitieteilijät todistivat Jupiterin rajoittaneen kaasun ja pölyn kulkeutumista sisemmäs aurinkokuntamme alkuvaiheissa. Samalla loppui nuorten planeetta-alkioiden siirtyminen entistä lähemmäs Aurinkoa.
Näin protoplaneetat pysyivät vakailla radoillaan ja lopulta kehittyivät nykyisiksi kiviplaneetoiksi.
“Jupiter ei ainoastaan kasvanut suurimmaksi planeetaksi. Se määritti koko sisemmän aurinkokunnan arkkitehtuurin”, toteaa André Izidoro Ricen yliopistosta. “Ilman sitä meillä ei ehkä olisi maapalloa sellaisena kuin tunnemme sen.”
Tutkimuksen mukaan Jupiter on siis käytännössä vastuussa koko sisäaurinkokunnan nykymuodosta. Siten Jupiter mahdollisti myös elämän sekä ihmisten kehittymisen.
Havainto selittää lisäksi, miksi monet primitiiviset meteorit muodostuivat vasta miljoonia vuosia ensimmäisten aurinkokunnan kiinteiden kappaleiden jälkeen.
Aiheesta lisää Ricen yliopisto (englanniksi)