Yhdysvaltain ja Kiinan presidenttien tapaaminen Etelä-Koreassa todisti siirtymisestä vähintään kaksinapaiseen maailmanjärjestykseen, jonka ehtoja USA ei pysty yksipuolisesti sanelemaan.
Donald Trump hehkutti kokouksen antia paluulennolla ylisanoin tyylilleen uskollisena, kun taas Kiinan virallinen lausunto oli yhtä tyynen asiallinen kuin Xi Jinpingin elekieli julkisessa kättelyssä.
Trump esitteli suurena voittona harvinaisista maametalleista syntynyttä sopua, joka on kuitenkin voimassa vain vuoden kerrallaan. Trump säilytti kasvonsa, mutta kauppasodassa USA:lle osoitettiin rajat käyttämällä vipuvartena lännen syvää riippuvuutta Kiinan hallitsemasta mineraalituotannosta.
Kiinalla on ässä hihassaan.
Aiemmin lokakuussa Trump sai maistaa omaa lääkettään tullinokittelussa, kun Kiina ilmoitti kiristävänsä harvinaisten maametallien vientirajoituksia. Tuoreeltaan Trump uhkasi kiinalaistuotteita huimilla lisätulleilla, mutta Etelä-Koreassa oli toinen ääni kellossa.
Pitkässä geostrategisessa pelissä Kiina on hankkiutunut asemaan, jossa se tuottaa noin 90 prosenttia maailman harvinaisista maametalleista, joille koko nykyaikainen elämänmuoto perustuu. Puolustusteollisuuden ohella muun muassa elektroniikka-, sähköauto- ja tuulivoimateollisuus ovat täysin riippuvaisia kiinalaistuotannosta. Maan omien mineraalivarantojen lisäksi se hallitsee laajasti globaaleja tuotantoketjuja. Kiinan vaikutusvallan kasvu juontuu jo maailmantalouden aiemmasta kiivaan globalisaation vaiheesta, jolloin teollista osaamista siirtyi lännestä Aasiaan halpojen kustannusten perässä.
Mineraaleissa Kiinalla on todellinen ässä hihassaan, sillä niiden saantiin nojaa paitsi lännen sotilaallinen kyvykkyys, myös vihreä siirtymä sekä älyteknologian ympärille rakentunut kuluttaminen koko laajuudessaan. Länsimaat ovat askel askelelta kävelleet unissaan tähän ansaan.
Kiertueellaan Trump pyrki monipuolistamaan toimitusketjuja mineraalisopimuksilla Australian, Thaimaan ja Malesian kanssa. Uusien varantojen kartoitus, louhinta ja jalostus on kuitenkin hyvin hidasta ja kallista.
Läntisen puolustusteollisuuden riippuvuus maametalleista lisää yhden vakavan ulottuvuuden myös Ukrainan sotaan, jossa Kiina tukee taloudellisesti Venäjää. Liennytys USA:n ja Kiinan välillä voi tietää hyvääkin, jos se kannustaa Kiinaa ottamaan etäisyyttä Putinin rikolliseen hyökkäyssotaan.
Riskinä on, että lähentyvät suurvallat alkavat sopia asioista Euroopan pään yli. Euroopan on vain jatkettava moniulotteista diplomaattista urakointia. Hyvää esimerkkiä näyttää Suomen presidentti Alexander Stubb käymällä aktiivista dialogia useisiin suuntiin.