Kansanedustajien avustajakohussa, joka henkilöityy myös ministeri Kaisa Juusoon, riittää erikoisia käänteitä.
Seppo Koskinen, työoikeuden emeritusprofessori. Erja Hyytiäinen
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen nostaa uusia näkökulmia keskusteluun kohusta, jossa kansanedustajien eduskunta-avustajiksi on palkattu sukulaisia tai läheisiä, esimerkiksi poika tai puoliso.
Iltalehti kertoi, että sosiaali- ja terveysministeri, kansanedustaja Kaisa Juuson (ps) eduskunta-avustajaksi on nimetty tämän poika. Samaan aikaan kävi ilmi, että Jaana Strandmanin (ps) puoliso on myös palkattu avustajaksi.
Käytännössä tällaisissa tapauksissa eduskunta eli sen virkahenkilö tekee työsopimuksen myös kansanedustajien henkilökohtaisten eduskunta-avustajien kanssa näiden suosittelun perusteella.
Eli työsopimusta ei tee esimerkiksi Juuson pojan tapauksessa kansanedustaja itse. Työnantajavelvoitteet koskevat näin ollen eduskuntaa.
– Jos työnantaja on eduskunta, silloin yhdenvertaisuuslain säätämä yhdenvertaisuuden edistäminen kiistatta koskee myös eduskuntaa, Koskinen katsoo.
Sosiaali- ja terveysministeri, kansanedustaja Kaisa Juuso (ps). Miia Sirén
Jos on ollut niin, että esimerkiksi Juuson kaltaisessa tapauksessa muut kuin hänen poikansa eivät ole päässeet kilpailemaan eduskunta-avustajan työsuhteesta, menettely ei Koskisen mukaan ole missään tapauksessa yhdenvertaisuutta edistävää.
– Mielenkiintoinen kysymys on myös se, onko tämänkaltaisissa tapauksissa kyse työsyrjinnästä eduskunnan työhönotossa. Syrjintäkokemuksena suosiminen on ollut yleisin syrjinnän muoto. Eduskunta syrjäyttää abstraktisen muun hakijan, jos se ei anna muille mitään mahdollisuutta päästä avustajaksi. Mielestäni tämä pitäisi tutkia mahdollisena työsyrjintänä työhönotossa, Koskinen näkee.
”Voinee hyvinkin olla liioiteltua”
Työoikeudellisesti ongelmatonta ei ole Seppo Koskisen mukaan myöskään perussuomalaisten kaavailema kielto palkata sukulaisia.
– Tietenkin syrjinnän kiellostakin voidaan poiketa, mutta yleinen kielto palkata sukulainen voinee hyvinkin olla liioiteltua, ei siis välttämätöntä.
Tilannetta ei Koskisen mielestä muuta sekään, että käytännössä kyse on siitä, että perussuomalaiset aikoo lisätä eduskuntavaalien ehdokassopimuksiin uuden ehdon, joka estää puolueen listoilta valituksi tulleita kansanedustajia palkkaamasta perheenjäsentään tai läheistään eduskunta-avustajakseen. Tämä suostumus allekirjoitetaan vapaaehtoisesti.
Tämäkin asia kiertyy toteutuessaan kuitenkin Koskisen mielestä viime kädessä eduskunnan kontolle mahdollisena sukulaisten syrjintänä.
– Siinä joudutaan lisäksi miettimään, että syyllistyykö myös tämä, joka asettaa ehdokkaille tällaisia rajoituksia, jo lain rikkomiseen.
Koskinen muistelee, että esimerkiksi kaupan alalla olisi tullut tuomioitakin, jos on rajattu liian suorasukaisesti sukulaisia pois työnhausta. Kyse pitäisi pikemminkin olla siitä, miten työhönotto pystytään järjestämään asiallisesti ja puolueettomasti avoimessa haussa.
Kattava ryhmäkansliamalli ratkaisisi
Seppo Koskinen näkee, että avustajien kohdalla eduskunnassa on korostettu henkilökohtaista luonnetta edustajan ja avustajan välillä.
Tämä on johtanut Koskisen mukaan nyt julkisuudessa olevien sukulaisten palkkaamisten lisäksi yleisemmin siihen, että kansanedustajan henkilökohtainen avustaja on luonteeltaan määräaikainen tehtävä. Eli kun tulee vaalit ja uusi edustaja, avustaja ei saa välttämättä jatkoa. Koskinen kyseenalaistaa määräaikaisuuden perustetta.
Koskisen mielestä jo nyt laajasti eduskunnassa käytössä oleva ja kansanedustajien henkilökohtaiset avustajat korvaava ryhmäkansliamalli ratkaisisi monia ongelmia, jos siihen siirryttäisiin kattavasti. Eduskunta saattaakin olla näin toimimassa.
– Sitten avustajat voitaisiin ottaa huoleti toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin eduskuntaryhmien ryhmäkanslioihin. Jos puolue menettää eduskuntavaaleissa paljon paikkoja, niin sittenhän siinä voi tulla irtisanomisperuste.
Käytännössä ryhmäkansliamallissa voidaan tällä hetkellä esimerkiksi julistaa työpaikkoja auki tai valita henkilöjä avoimen haun kautta toistaiseksi voimassaoleviin työsuhteisiin tai määräaikaisiin työsuhteisiin.