Jääkiekon SM-liigaan noussut Kiekko-Espoo säväytti heti ensimmäisellä liigakaudellaan urheilullisella menestyksellään.
Taloudellisesti kausi oli hankalampi, sillä vielä helmikuussa tappiot näyttivät yltävän pahimmillaan miljoonaluokkaan. Muun muassa pudotuspelituottojen ansiosta K-Espoon tilikauden tappio oli lopulta 717 000 euroa.
K-Espoon toimitusjohtaja Henri Sneck myöntää, että liigaseuran toimintaan liittyvät kulut yllättivät.
– Tappion merkittävin syy oli kokonaiskulut eli rakenteelliset kulut, mitä tähän liigatoiminnan pyörittämiseen liittyy. Myös lipputuloissa jäimme selvästi budjetoidusta, Sneck sanoo Yle Urheilulle.
Hintoihin merkittävä korotus
K-Espoon viime kauden yleisökeskiarvo oli 4 333 katsojaa. Verrattuna viime syksyyn samaan ajankohtaan, espoolaisten yleisökeskiarvo on 400 katsojaa vähemmän.
Espoolaisseura nosti merkittävästi lipunhintoja tälle kaudelle. Kun esimerkiksi viime syksynä yläkatsomoon pääsi 23 eurolla, nyt hinta on alimmillaan 34 euroa.
Toimitusjohtajan mukaan seura sai viime kaudella oppia, miten ihmiset ylipäätään Espoossa lähtevät tapahtumiin.
– Näimme, miten tämä meidän liigatarina ikään kuin sytyttää ja saa ihmiset liikkeelle. Haimme sitä oikeaa hintaa ja nyt lähdimme tälle kaudelle totta kai paremmilla opeilla, Sneck sanoo.
Avaa kuvien katselu
Henri Sneck on toiminut Kiekko-Espoon toimitusjohtajana seuran SM-liigataipaleella. Kuva: Antti Lähteenmäki / Yle
Toimitusjohtaja korostaa, ettei seuralla ole kiinteitä hintoja, vaan on tarkoituksena siirtyä vahvasti kohti dynaamista hinnoittelua.
– On otteluita, missä kysyntä on kovempaa ja otteluita, missä se on vähän hiljaisempaa. Täytyy löytää oikeat tasot lippujen hinnoille ehkä sen dynaamisuuden kautta.
K-Espoo pysynyt budjetissa
Ylen selvityksen mukaan Kiekko-Espoon kotihalli on halvimmillaankin sarjan kallein. Selvityksessä verrattiin lippujen, ruokien ja juomien hintoja nelihenkiselle perheelle. Ylen laskelman mukaan esimerkkiperhe joutuu maksamaan liki 164,5 euroa.
Sneck toteaa, etteivät seuran hinnat ole kiveen hakattuja ja K-Espoo haluaa jatkossakin palvella katsojiaan muun muassa perhelipuilla.
– Varmasti on kovan kysynnän pelejä, missä sitten se hinta on vähän korkeampi, mutta ehdottomasti espoolaiset perheet ja nuoret ovat meille tärkeä kohderyhmä, joita haluamme paikan päälle. Lähestymme asiaa niin, ettei se saa jäädä lipun hinnasta kiinni.
Avaa kuvien katselu
Hintojen noustua K-Espoolla on ollut vähemmän yleisöä. Toisaalta ensimmäinen liigakausi saattoi tarjota seuralle myös normaalista poikkeavampaa nostetta. Kuva: Tomi Hänninen/Chilipictures
Vaikka yleisöä on ollut viime syksyä vähemmän, Sneckin mukaan seitsemän ensimmäisen kotipelin aikana seura on pysynyt ”suurin piirtein” budjetissa.
– Toki toivoimme, että saisimme porukkaa enemmän liikkeelle. Syyskuu on tietysti hankala kuukausi todella monelle muullekin tämän bisneksen tapahtuman järjestäjille.
K-Espoo on pelannut kaksi kotiottelua haastattelun jälkeen. Tapparaa vastaan yleisöä oli 4 000 katsojaa ja HIFK:ta vastaan 6 300
Taustavoimat havittelivat areenaa
Vaikka Sneck ei halua asiaa myöntää, Kiekko-Espoolle merkittävän haasteen tuo kotiareenan yksityisomistajuus. Metro-areenan ravintoloita pyörittää tunnettu konserni Restel, joten seura ei saa tuottoja täysin itselleen.
Areenan merkittävyydestä kertoo se, että Helsingin Sanomien tietojen mukaan keväällä myytyä hallia havittelivat myös Kiekko-Espoon taustavoimat.
Kiekko-Espoon puheenjohtajan Ami Rubinsteinin edustama sijoittajaryhmä oli HS:n mukaan jopa valmis maksamaan kotihallista toteutunutta kauppahintaa enemmän. Lehden mukaan sijoittajat eivät kuitenkaan päässeet kunnolla edes neuvottelupöytään.
Kun Sneckiltä kysyy kaupan mahdollisesti aiheuttamasta pettymyksestä, hän kertoo olevansa väärä henkilö kommentoimaan aihetta.
– En ole ihan hirveästi tälle aiheelle omaa ajattelua antanut. Totta kai siellä on jonkinlaiset ryhmät käyneet keskustelua, mutta ei se oikeastaan vaikuttanut tähän meidän operatiiviseen toimintaan millään tavalla, Sneck sanoo.
Avaa kuvien katselu
Espoolaisseuran tappiot olivat viime kaudella yltämässä jopa miljoonaan, mutta pudotuspelit paikkasivat taloutta. Kuva: Tomi Hänninen/ChilipicturesParemmat sopimukset
Esimerkiksi konsulttiyhtiö EY:n Janne Aalto linjasi Sanoman haastattelussa lukujen osoittavan, että K-Espoo jäi hallisopimuksen panttivangiksi.
Sneck kuitenkin sanoo, ettei hän mieti areenan yksityisomistajuuden tuomia haasteita.
– Ennemminkin nämä ovat ne olosuhteet, missä tätä toimintaa on lähdetty pyörittämään. Oma ja organisaation tahtotila on se, että löydämme hyvän yhteistyön meidän hallin operatiivisen porukan ja Restelin kanssa.
Toimitusjohtaja myös kokee, että yhteistyö toimii osapuolien kanssa oikein hienosti. Hän myös kertoo, että halliyhtiön ja Restelin kanssa tehdyt sopimukset ovat parempia kuin viime kaudella.
Avaa kuvien katselu
K-Espoon on saanut vastustajansa kanveesiin kaukalossa, mutta taloudellisen tasapainottamisessa riittää vielä tehtävää. Kuva: LehtikuvaSaadaanko toiminnasta kestävää?
Kun Kiekko-Espoon ensimmäisen liigakauden tappio lävähti silmille, monille liigaseuraajille saattoi nousta mieleen Espoon Bluesin vuosikymmen sitten olleet talousvaikeudet, mikä johti lopulta konkurssiin vuonna 2016.
Mitä sanot heille, jotka epäilevät, että pystytäänkö Espoossa pyörittämään kestävästi liigakiekkoa?
– Minulla on vahva usko, että pystytään. Espoo on toiseksi suurin kaupunki ja tämä meidän hieno upea junioriyhteisö ja espoolaiset ovat taustalla. Minulla on vahva usko siihen, että täällä tehdään oikeita asioita ja rakennetaan meidän hienoa tarinaa eteenpäin niin se on myös taloudellisesti hyvin kannattavaa ja järkevää toimintaa tulevaisuudessa.
– Olemme alkuvaiheessa. Täytyy muistaa, että olemme tarinan alkutaipaleella ja töitä on vielä paljon edessä.
Tulevaisuuden suhteen Sneck luottaa siihen, että Kiekko-Espoo saa lunastettua lupauksensa ja pysty tarjoamaan hienoja tapahtumia espoolaisille. Hän myös toivoo, että seuran hurja junioriyhteisö tuottaa tulevaisuudessa nousevia tähtiä, jotka saavat ihmiset sankoin joukoin paikan päälle.
– Se on vahvuus, mihin uskomme. Oman junioritoiminnan kautta saamme tänne niitä kiinnostavia pelaajia ja oman kylän tekijöitä ja heitä porukka haluaa saapua tänne kannustamaan ja katsomaan.