Kanta-Hämeen hyvinvointialueen valtuusto hyväksyi kokouksessaan 28.10. strategiansa suuret linjaukset: hyvinvointialueen merkitys, arvot ja strategiset painopisteet. Linjaukset säilyivät samansuuntaisina kuin edellisellä valtuustokaudella, joka tuo mielestäni tarvittavaa jatkuvuutta loputtomalta tuntuvan muutoksen keskellä.
Synonyymeja sanalle merkitys ovat muun muassa arvoväritys, pääsisältö ja punainen lanka. Nähdäkseni “askeleen edellä elämäsi polulla” on erinomainen hyvinvointialueen toimintaa ohjaava ydinsanoma. Oli kyse sosiaali-, terveys- tai pelastuspalveluista, ennakointi ja ennaltaehkäisy tulevat aina halvemmaksi, kuin reagointi liian myöhään – askeleen jäljessä.
Ja kun sanon halvemmaksi, tarkoitan eurojen lisäksi myös vaikeammin mitattavaa, inhimillistä hintalappua.
Myös Oma Hämeen arvot: rohkeus, asiakaslähtöisyys, yhdenvertaisuus ja vaikuttavuus minun oli helppo vihreänä aluevaltuutettuna allekirjoittaa. Siihen, miten nämä arvot käytännössä näkyvät hyvinvointialueen toiminnassa, pääsemme palaamaan strategiatyön edetessä ja tähän työhön tarvitsemme kaikki mukaan.
Milllä tavalla ekologinen kestävyys on alueemme toiminnassa strategian mukaisesti varmistettu?
Painopisteistä huomioni kiinnittyy erityisesti kestävään uudistamiseen. Taloudellisesta ja sosiaalisesta kestävyydestä puhumme aluevaltuustossa paljon ja teemme niiden eteen hartiavoimin töitä – hyvä niin. Mutta.
Kuinka moni meistä päättäjistä tai vaikkapa henkilöstön jäsenistä osaa kertoa, millä tavalla ekologinen kestävyys on alueemme toiminnassa strategian mukaisesti varmistettu?
Ymmärrän, että tämä ei ole se päällimmäisin huoli tai olennaisin agenda, kun puhutaan hyvinvointialueen palveluiden järjestämisestä. On kuitenkin strategisesti järkevää katsoa hieman tätä hetkeä pidemmälle.
Sitra julkaisi alkukuusta neljä uutta hanketta, joissa luonnon terveysvaikutukset tuodaan osaksi arkea. Hankkeista saatujen oppien pohjalta laaditaan kansallinen luontoterveysohjelma, jossa terveydenhuolto on ymmärrettävästi ratkaisevassa roolissa. Samaan aikaan keskustelu planetaarisesta terveydestä kiihtyy – ovathan ihmisen ja muun luonnon terveys täysin riippuvaisia toisistaan.
Pelkästään masennuksen ja tyypin 2 diabeteksen torjunnassa sekä astman lääkehoidossa luonto voi tuoda Suomelle jopa satojen miljoonien eurojen vuotuiset säästöt. Näin ovat Luonnonvarakeskus (Luke) sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) selvittäneet.
Toivon ja teen töitä sen eteen, että kun strategiatyö jatkuu toimeenpanosuunnitelman ja palvelustrategian valmistelulla, ekologinen kestävyys muuttuu myös meillä Oma Hämeessä sanoista vahvemmin teoiksi.
Kirjoittaja Maija Kranni on forssalainen Kanta-Hämeen aluevaltuutettu (vihr.).