Yhdysvaltain kiintiö uudelleensijoitettaville pakolaisille on viime vuosina ollut korkea, mutta Trump alittaa nyt jopa ensimmäisen virkakautensa luvut.
Avaa kuvien katselu
Toukokuussa lentokone toi Etelä-Afrikasta turvapaikan saaneita afrikaanereita Dullesin lentokentälle, Washingtonin lähelle. Kuva: Chip Somodevilla / Getty
Juttu tiivistettynä
- Presidentti Trump laski kiintiöpakolaisten määrän 125 000:sta vain 7 500:aan.
- Muutoksella pyritään kansalliseen etuun ja resurssien turvaamiseen.
- Trumpin mukaan valkoiset afrikaanerit Etelä-Afrikasta saavat erityiskohtelua.
- Kansalaisjärjestöt kritisoivat päätöstä, joka rajoittaa vainottujen pääsyä Yhdysvaltoihin.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Presidentti Donald Trump tömäytti torstaina tiskiin kovan päätöksen. Kiintiöpakolaisten kattoluku lasketaan viime vuoden 125 000:sta vain 7 500:aan eli vain kuuteen prosenttiin aiemmasta.
Heistäkin iso osa on Trumpin päätöksen mukaan valkoisia afrikaanereita Etelä-Afrikasta.
Mistä on kyse?
Kiintiöpakolaisten määrä vaihdellut suuresti
Yhdysvallat on maailman mittakaavassa niitä harvoja maita, jotka uudelleensijoittavat pakolaisia. Se on tehnyt niin jo 75 vuotta.
Myös Suomi osallistuu uudelleensijoitukseen. Suomessa niin sanottu kiintiöpakolaisten kiintiö oli suurimmillaan 1 500 vuonna 2022, nykyhallituksen aikana luku on 500. Lähtömaat ja toteutuneiden uudelleensijoitusten määrä vaihtelevat.
Yhdysvalloissa lukumäärä on yleensä ollut kymmeniätuhansia. Trumpin ensimmäisellä virkakaudella luku laskettiin alimmillaan 18 000:een vuonna 2020 ja seuraavalle vuodelle 15 000:een.
Suurimmillaan luku on ollut tällä vuosituhannella presidentti Joe Bidenin kaudella 125 000. Käytännössä kiintiöitä ei ole yleensä saatu täyteen.
Uudelleensijoitettavien lähtömaat heijastelevat normaalisti maailman kriisipesäkkeiden listaa. Viime vuonna kolmen kärki oli Kongon demokraattinen tasavalta, Afganistan ja Venezuela, joista tuli liki puolet pakolaisista.
Uudelleensijoitettavien pakolaisten oikeus suojeluun määritellään jo ulkomailla. He hakevat pakolaisasemaa YK:n pakolaisjärjestöltä UNHCR:ltä ja heidän taustansa tutkitaan heidän ollessaan ulkomailla.
Kiintiöpakolaisten ohella Yhdysvalloistakin voi hakea turvapaikkaa myös maahan saapuva tai maassa jo oleskeleva ihminen.
Etelä-Afrikan rotusorto on yksi Trumpin teemoja
Trump on toistuvasti puhunut valkoisten afrikaanereiden vainosta, jopa heidän joutumisestaan kansanmurhan uhreiksi. Keväällä hän lopetti kehitysavun Etelä-Afrikkaan ja tarjosi turvapaikkaa afrikaanereille.
Aihe nousi esille myös Etelä-Afrikan presidentin Cyril Ramaphosan vieraillessa Valkoisessa talossa toukokuussa.
Ramaphosa kiisti, että hänen hallintonsa vainoaisi tai edesauttaisi valkoisten syrjintää. Myöskin Etelä-Afrikan afrikaaneripoliitikot kiistävät vainon.
Tammikuussa Etelä-Afrikassa hyväksyttiin maanlunastuslaki, joka mahdollistaa poikkeustapauksissa jopa maan pakkolunastamisen ilman korvausta, mikäli se on yhteisen edun mukaista eikä maa ole käytössä. Maan pakkolunastukset ovat olleet yksi Trumpin pääargumenteista, kun hän puhuu afrikaanereiden sorrosta.
Afrikaanereita on noin 7–8 prosenttia Etelä-Afrikan 60-miljoonaisesta väestöstä. Kolme vuosikymmentä rotusorron päättymisen jälkeen afrikaanerit omistavat yhä esimerkiksi 72 prosenttia yksityisomistuksessa olevasta maatalousmaasta.
Tuloeroja mittaavalla gini-kertoimella mitattuna Etelä-Afrikka on maailman epätasa-arvoisin maa.
Ramaphosa vetosi Trumpin tavatessaan myös siihen, että Etelä-Afrikassa rikollisuusaste on korkea, joten myös valkoiset joutuvat rikosten uhreiksi. Se ei tarkoita, että valkoiset olisivat ryhmänä erityisessä vaarassa.
Esimerkiksi tämän vuoden tammi-maaliskuun aikana Etelä-Afrikan poliisi tilastoi 5 727 murhaa, joista 65 tapahtui maatiloilla tai pelloilla, ja kahdessa tapauksessa viljelijä oli uhrina.
Kansallinen etu vai itsekkyys?
Presidentti Trump perusteli pakolaiskiintiön laskua kansallisella edulla. Yhdysvallat ei hänen mukaansa kykene sulauttamaan isoa joukkoa erityisesti pakolaisia ilman, että vaarannetaan amerikkalaisille suunnatut resurssit tai turvallisuus.
Avaa kuvien katselu
Toukokuussa Yhdysvaltoihin saapuneita, turvapaikan saaneita afrikaanereita. Kuva: Will Oliver / EPA
Pakolaisjärjestöt kritisoivat päätöstä, joka heidän mukaansa sulkee ovet vainotuilta.
– Tänä aikana, kun kriisit vellovat eri maissa Afganistanista Venezuelaan ja Sudaniin, pääsyoikeuden rajaaminen enimmäkseen yhteen ryhmään rapauttaa ohjelman tarkoitusta ja uskottavuutta, sanoi Krish O’Mara Vignarajah, joka johtaa Yhdysvaltoihin tulevia pakolaisia auttavaa kansalaisjärjestöä Global Refugea.
Toinen yhdysvaltalainen kansalaisjärjestö Refugees International katsoi Trumpin ilmoituksen pilkkaavan pakolaisten suojelua ja amerikkalaisia arvoja.
Etelä-Afrikan Yhdysvaltain-suurlähettiläs Ebrahim Rasool kommentoi keväällä Trumpin sekä Etelä-Afrikasta lähtöisin olevan biljonääri Elon Muskin afrikaaneri-kommentteja.
Avaa kuvien katselu
Ebrahim Rasool puhumassa ANC:n tilaisuudessa 2019. Kuva: Nic Bothma/AOP
Rasoolin mielestä puheet Etelä-Afrikan väitetystä valkoisten vainosta on koirapilli eli sisäpiiriviesti, jolla Trump haluaa valkoisten uhriutumisen kautta puhutella kannattajiaan.
Ulkoministeri Marco Rubio katsoi Rasoolin harjoittavan rotulietsontaa ja tämä karkotettiin Yhdysvalloista maaliskuussa.