Kommentti|HIFK on tilanteessa, jossa kaikki mahdollinen ilo on revittävä jo yhdestä kuukauden aikana tehdystä vierasmaalista, kirjoittaa Jussi Heimo.
Tappara–HIFK 4–1
HIFK on ollut läpi historian yksi SM-liigan vetovoimaisimmista joukkueista. Tapparankin fanit ovat heti sarjaohjelman julkaisun jälkeen alleviivanneet ottelukalenterista Tampereen paikallispelien ohella ne päivät, jolloin Stadin kingit saapuvat Tampereelle.
HIFK:ssa on ollut jotain mystistä ja kiehtovaa. Räiskyvä pelitapa, nimekkäitä tähtiä ja ennen kaikkea Persoonia, joiden takia pääsylippu on kannattanut ostaa.
Kaikki tuo hohto on kadonnut yleisön mielistä tällä kaudella. Kun vielä keväällä 2024 Tappara–HIFK -peli veti Nokia-areenan lähes täyteen (12 328), perjantaina lehtereillä oli enää alle puolet siitä määrästä – 6627 katsojaa.
Tappara markkinoi HIFK-kohtaamista lokakuun Game of The Monthina. Pelillisesti tapahtuma oli jotain ihan muuta. Ilman Hugo Alnefeltin lukuisia huipputorjuntoja, numerot taululla olisivat olleet tuplasti tylymmät.
Helsinkiläisten mainittavin ilonaihe pelissä oli ensimmäinen vierasmaali 27. syyskuuta jälkeen. Tosin sitäkään osumaa ei olisi syntynyt ilman Christian Heljangon täydellistä lahjaa.
Tappara-vahti pudotti Vincent Marleun vaarattoman laukauksen viereensä, mistä Daniel Mäkiaho sai vapaasti siirtää kiekon tyhjään maaliin.
HIFK:n maaliton putki sisälsi kuusi täyttä vierasottelua (JYP, KalPa, Ilves, Ässät, K-Espoo, SaiPa) – ja kesti peliajassa tarkalleen mitattuna 386 minuuttia ja 45 sekuntia! Tätä lohdutonta ennätystä tuskin mikään seura rikkoo tulevaisuudessakaan.
Tämän kauden HIFK on ehditty julistaa liigahistorian tragikoomisimmaksi ja kaikkien aikojen huono-onnisimmaksi joukkueeksi.
Tappara-pelin jälkeen listaan voisi lisätä ennakko-odotuksiin nähden säälittävimmän joukkueen tittelin.
Kun kaikki mahdollinen on mennyt mieleen, ollaan lähellä pistettä, jolloin kukaan ei halua lyödä enää lisää jo valmiiksi moneen kertaan tyrmättyä joukkuetta. Vähäiset ilonaiheet on löydettävä jo yhdestä yksittäisestä vierasmaalista.
HIFK:n päävalmentaja Olli Jokinen on alkukaudella pysynyt pääosin kritiikin ulkopuolella, mutta keskiviikkona JYP-ottelun jälkeen hän ylitti kommentillaan kyseenalaisen rajan.
Olli Jokinen heitti kyseenalaisen kommentin. Kuva: Jussi Eskola
”Huomenna tehdään perinteinen syöttöharjoitus, ja aloitetaan sillä, että syötetään lavasta lapaan. Sitten harjoitellaan rystyllä haltuun ottamista ja kämmenellä haltuun ottamista. Sitten heitetään ehkä muutama lättysyöttö – kyllä me ihan perusasioissa ollaan.”
Vaikka Jokisen heitto oli todennäköisesti sarkastiseksi tarkoitettu, se olisi kannattanut jättää sanomatta. Käytännössä OJ haukkui suojattiensa taidot liigatasolle riittämättömiksi.
Tappara-pelin perusteella pelaajien julkinen mollaaminen ei vaikuttanut ainakaan myönteisesti.
HIFK:lle hävisi kuudennen kerran peräkkäin, maaliero otteluissa on lohduton 4–23.
Kierros kierrokselta HIFK:n toiveet nousta runkosarjassa edes viimeiselle pudotuspelipaikalle karkaavat koko ajan kauemmaksi. Viime vuosina 12. sijalle yltäminen on vaatinut noin 80 pistettä.
Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että HIFK:n pitäisi loppukaudella kerätä 1,59 pistettä per ottelu – eli voittaa enemmän kuin joka toinen ottelu.
Mikään ei viittaa siihen, että niin voisi tapahtua.